Epilepsiat ovat laaja joukko neurologisia sairauksia

• MIKÄ? Epilepsiat muodostavat joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö.
• MITEN ILMENEE? Epilepsiakohtaus voi ilmetä eriasteisina tajunnan, aistitoimintojen tai käyttäytymisen häiriöinä, raajojen tai vartalon kouristeluna. Yleensä kohtaukset kestävät muutamasta sekunnista muutamiin minuutteihin. Kohtaus voi myös pitkittyä, jolloin vaaditaan kiireellistä sairaalahoitoa.
• MILLOIN KYSE EPILEPSIASTA? Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön takia. Epilepsiasta hoitoa vaativana sairautena on kyse, kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä.
• SYYT? Epilepsia voi johtua aivosolujen vaurioitumisesta esimerkiksi aivovamman, aivokasvaimen, aivoverisuonimuutoksen, aivoverenkiertohäiriön tai aivojen kehityshäiriön seurauksena. Epilepsia voi johtua myös geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Kaikkien potilaiden kohdalla epilepsian tarkkaa syytä ei vielä saada selville nykymenetelmillä.
• ESIINTYVYYS? Noin 56 000 suomalaista eli 1% väestöstä sairastaa epilepsiaa. Lapsia heistä on noin 5 000. Joka vuosi epilepsialääkitys aloitetaan noin 3 000 henkilölle, joista 800 on alle 15-vuotiaita.
• KETKÄ SAIRASTAVAT? Sairastua voi missä iässä tahansa, yleisimmin kuitenkin varhaislapsuudessa tai ikääntyneenä.
• HOITO? Epilepsian hoidon tavoite on kohtauksettomuus. Ensisijainen hoito on lääkehoito. Valtaosalla potilaista epilepsia on lääkehoidolla hyvin hallittavissa. Osalla potilaista epilepsia haittaa nykyhoidosta huolimatta merkittävästi elämää. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaa noin 25% kaikista epilepsiaa sairastavista. Heistä merkittävä osa hyötyy leikkaushoidosta.