Lasten epilepsiat ja kuumekouristukset - hoitosuositus julkaistu

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä on saanut työnsä valmiiksi kesällä 2007. Ohessa on tiivistelmä suosituksesta.

Epilepsia

Lapsuusiän epilepsiat ovat etiologialtaan, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, jossa mahdollisimman tarkka diagnoosi on hyvän hoidon edellytys. Epilepsian ilmaantuvuus alle 15-vuotiailla on eri tutkimusten mukaan 0.41 – 8.4/1 000/v. Epilepsian luokittelu perustuu kohtausten yleistyneisyyden asteeseen ja etiologiaan. Epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa sekä lisätutkimusten tarpeen ja ennusteen arvioinnissa.

Epilepsian diagnoosi

Epilepsiadiagnoosi perustuu anamneesiin ja somaattiseen tutkimukseen, jota täydennetään EEG- ja tarvittaessa video-EEG-tutkimuksella, aivojen kuvantamistutkimuksilla ja tarvittaessa laboratoriotutkimuksilla. Epilepsian ensioireena voi olla myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen. Lapsi, jolla epäillään epilepsiaa, tulee lähettää erikoissairaanhoitoon tilanteen mukaan kiireellisenä tai päivystyspotilaana, ja epäselvissä tilanteissa suositellaan erikoissairaanhoidon puhelinkonsultaatiota.

Epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoito aloitetaan useimmiten toisen epilepsiakohtauksen jälkeen. Ensimmäisen kohtauksen jälkeen säännöllistä lääkitystä voidaan harkita, jos kohtaus on ollut pitkittynyt tai jos potilaalla on uusiutumisriskiä lisääviä muita tekijöitä. Lääkitys valitaan epilepsiatyypin mukaisesti. Hoidon tavoitteena ovat kohtauksettomuus ja kehityksellisten ongelmien estäminen ilman merkittäviä hoidosta aiheutuvia haittavaikutuksia. Lääkehoitoa on yleensä syytä jatkaa vähintään niin kauan, että potilas on ollut kaksi vuotta kohtaukseton. Joissakin hyvänlaatuisissa epilepsioissa voi lyhyempikin lääkehoito riittää. Epilepsiakohtausten uusiutumisriski lapsilla vaihtelee välillä 12–39 % ensimmäisten kahden vuoden aikana lääkehoidon lopetuksen jälkeen. Vaikeassa epilepsiassa lapsella esiintyy asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta merkittäviä arkielämää haittaavia epilepsiaan liittyviä oireita, kuten toistuvia tai tapaturmavaaraa aiheuttavia kohtauksia tai kehityksen hidastumista tai taantumista. Vaikeaa epilepsiaa sairastava potilas voidaan tarvittaessa lähettää hoitokonsultaatioon sellaiseen erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa on epilepsian hoitoon perehtynyt lastenneurologi ja mahdollisuus video-EEG-rekisteröintiin. Epilepsiakirurgia ja sen tarpeen arviointiin liittyvä invasiivinen diagnostiikka (kallonsisäiset video-EEG-rekisteröinnit) on Suomessa keskitetty kahteen keskukseen; HYKS ja KYS.

Kuumekouristukset

Kuumekouristuksia esiintyy seitsemän vuoden ikään mennessä 2–5 %:lla. Kuumekouristukset ovat kuumeen yhteydessä esiintyviä kohtauksia, joiden oireina ovat tajuttomuus ja lihasten jäykistyminen, nykinä tai velttous. Kohtauksia kutsutaan yksinkertaisiksi, jos ne ovat symmetrisiä ja kestävät alle 15 minuuttia. Monimuotoisissa kuumekouristuksissa kohtaus kestää yli 15 minuuttia tai on epäsymmetrinen tai saman kuumepäivän aikana toistuva.

Kuumekouristuksen hoito ja tutkimukset

Kuumekouristusten ensihoito toteutetaan samoilla periaatteilla kuin epileptisen kohtauksen (ks. Käypä hoito -suositus: Pitkittynyt epileptinen kohtaus). Kuume hoidetaan kuten muillakin lapsilla. Akuuttitilanteessa suljetaan pois vakavat infektiot. Jatkotutkimuksia ei tarvita, jos 6 kk:n – 6 v:n ikäisellä lapsella esiintyy ainoastaan kuumeiden aikaisia tajuttomuus-kouristuskohtauksia, joista hän toipuu normaalisti. Tarvittaessa vanhemmille neuvotaan ensiapulääkkeen käyttö, mutta ennaltaehkäisevää kuumekouristusten estolääkitystä ei suositella. 

Työryhmä:
Kai Eriksson, Ilona Autti-Rämö, Eija Gaily, Elina Liukkonen, Heikki Rantala ja Leena Vainionpää

Suositus on kokonaisuudessaan luettavissa internetissä osoitteessa:

Palaa otsikoihin