Tiedotearkisto 2009
Älä ihmistä pelkää, vaikka kohtaus pelottaisikin
Naamion takana on tavallinen ihminen
Epilepsia on edelleen kasvoton ja tuntematon sairaus. Siksi sitä pelätään. Ihmiset eivät juuri puhu epilepsiastaan, vaan kätkeytyvät naamion taakse. Epilepsian ympärillä on hiljaista.
Epilepsialiitto on tiedottanut epilepsiasta jo 40 vuoden ajan. Epilepsialiittoa on joskus arvosteltu siitä, että se antaa liian ruusuisen kuvan epilepsiasta. Tavoitteenamme on kuitenkin kertoa, että epilepsian kanssa voi elää, jos voi vähitellen kohdata ja käsitellä sairastumisen aiheuttamat tunteet. Ajankohtaisen epilepsiatiedon välittämisellä haluamme puolestaan kertoa, että tieto vähentää luuloja.
Aivojen normaali toiminta pohjautuu monimutkaiseen sähköiseen hermoverkostoon. Ei ole ihme, että siihen tulee myös häiriöitä. Epileptiset kohtaukset johtuvat aivojen hermoverkon sähkötoiminnan hetkellisestä häiriöstä.
Syy voi olla hermosolujen vaurioituminen tai geneettinen toimintahäiriö. Epilepsia voi myös olla seurausta päähän kohdistuneesta vammasta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoverenkiertohäiriöt tai aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä. Syitä selvitetään kuvaamalla aivot magneettikuvauksella. Kaikilla epilepsian tarkkaa syytä ei kuitenkaan saada nykykeinoin selville.
Kun sähkölaitteet joutuvat häiriötilaan, tarvitaan huoltoa. Myös aivojen sähköhäiriöitä voidaan hoitaa. Epilepsioissa lääkehoito on elämää ylläpitävää ja elintärkeää kuten insuliini on diabetesta sairastavalle.
Epilepsia säikäyttää, kun se osuu omalle kohdalle. Joku saattaa jopa kieltäytyä hoidosta tai kokee sairastumisen maailman loppuna. Asianmukaisen hoidon avulla useimmat tulevat kuitenkin oireettomiksi. Myös ne, joiden oireita ei saada kokonaan loppumaan, hyötyvät hoidosta. Joskus epilepsiaa voidaan hoitaa myös leikkauksella.
Pelkkä lääkeresepti käteen ei riitä epilepsian hoidoksi. Jotta hoito onnistuu, sairastuneella henkilöllä tulee olla mahdollisuus käsitellä sairastumiseen liittyviä tunteita, opetella itsehoitoa ja saada hoidonohjausta.
Epilepsiaa sairastavat tavalliset ihmiset. Minä, sinä, työkaverisi, opiskelukaverimme, iäkäs läheisemme – kuka tahansa missä iässä hyvänsä voi sairastua epilepsiaan. Siksi asia on meidän kaikkien yhteinen.
Kampanjasta
Älä ihmistä pelkää, vaikka kohtaus pelottaisikin -kampanjalla haluamme avata keskustelua ja lisätä tietoisuutta epilepsiasta.
Viikko 37 on perinteinen epilepsiaviikko, jonka aikana Epilepsialiitto ja epilepsiayhdistykset ympäri Suomen järjestävät tapahtumia, kohtaavat ihmisiä ja jakavat tietoa epilepsiasta. Tapahtumien ajat ja paikat löytyvät verkosta, jossa aukeaa epilepsiaviikolla uudistunut Epilepsia.fi-sivusto.
Lisätietoja:
Epilepsialiiton puheenjohtaja, dosentti Reetta Kälviäinen, puh. 040 583 9249
Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen, puh. 09 350 82 320, 050 368 4554.
