Epilepsia ja ikääntyminen

Iäkkäänä epilepsiaan sairastuvien osuus on noussut tasaisesti ja nousee edelleen. Tällä hetkellä epilepsiaa sairastaa yli 65-vuotiaista noin 1,5 %, eli epilepsiaa esiintyy yli 65-vuotiailla kaksi kertaa enemmän kuin 25-65-vuotiailla. Tämä johtuu eliniän noususta ja ikääntymiseen liittyvien sairauksien yleistymisestä. Ikääntymiseen liittyviä epilepsiaa aiheuttavia sairauksia ovat esim. aivoverenkierron häiriöt, dementoivat sairaudet kuten Alzheimerin tauti, aivovammat ja aivokasvaimet.

Epilepsian tutkiminen ja taudinmääritys on iäkkäällä usein vaikeampaa kuin nuorella. Oheissairaudet vaikeuttavat taudinmääritystä. Muut sairaudet voivat aiheuttaa kohtauksellisia oireita, joiden erottaminen epilepsiasta voi olla hankalaa. Iäkkäillä ei-epileptisiä kohtausmaisia oireita voivat aiheuttaa mm. sydämen rytmihäiriöt, verenpaineen vaihtelut, pyörtyminen ja ohimenevät aivoverenkierron häiriöt.

Epilepsia diagnosoidaan samoin kuin nuoremmillakin. Epilepsian määrittelyn ja arvioinnin perustana on tarkka kohtauskuvaus. Erityisen tärkeä on ulkopuolisen silminnäkijän antama kuvaus oireesta. Ulkopuolinen näkee kohtauksesta usein sellaisia asioita, joita kohtauksen saanut ei muista. Myös kohtauksen saaneen antama kuvaus on tärkeä. Tarvittaessa kohtausoireen selvittelyyn osallistuu esim. sisätautilääkäri, erityisesti mikäli epäillään sydänperäistä syytä. Tutkimusmenetelmiin kuuluu aivosähkökäyrä (EEG) ja aivojen kuvantaminen  tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella.

Epilepsian hyvä hoito on pitkäjänteistä, monialaista yhteistyötä sairastuneen, hänen läheistensä, terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden yhteistyötahojen välillä. Epilepsian hoidon tavoite on aina kohtauksettomuus, sillä jokainen kohtaus vaikuttaa haitallisesti aivoihin.

Hyvä hoito sisältää lääketieteellisen hoidon suunnittelun, aloittamisen ja seurannan lisäksi riittävän tiedonsaannin sairaudesta, sopeutumista edistävän kuntoutuksen ja sosiaaliturva-asiat. Hoito- ja kuntoutusjärjestelmän tavoitteena on, että epilepsiaa sairastava voi elää itsenäistä, monipuolista ja aktiivista elämää turvallisin mielin.

Lääkehoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta kuuluvat neurologin vastuulle etenkin sairauden alkuvaiheessa. Hyvässä hoitotasapainossa olevaa epilepsiaa voidaan seurata myös terveyskeskuksessa. Ongelmien ilmetessä epilepsiaa sairastavan on päästävä pikaisesti erikoissairaanhoidon piiriin.

Epilepsia ja ikaantyminen (pdf) (1.2 MB)


Tulosta tämä sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä