Epilepsian kirurginen hoito

Epilepsian ensisijainen hoito on aina lääkehoito. Valtaosa epilepsiaa sairastavista onkin nykyisin käytettävissä olevan tehokkaan lääkehoidon ansiosta hyvässä hoitotasapainossa ilman merkittäviä lääkitykseen liittyviä haittavaikutuksia. Noin viidenneksellä kohtaukset kuitenkin jatkuvat asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta. Osaa heistä voidaan auttaa leikkaushoidon avulla.

Epilepsiakirurgialla tarkoitetaan vaikean epilepsian hoidoksi tehtävää epilepsiapesäkkeen kirurgista poistoa tai eristämistä. Epilepsian leikkaushoito voi olla hoitovaihtoehto etenkin niillä vaikeaa epilepsiaa sairastavilla henkilöillä, joilla on paikallisalkuinen epilepsia ja erityisesti ohimolohkoepilepsia. Myös ohimolohkon ulkopuoliset epilepsiat soveltuvat usein leikkaushoitoon, mikäli kohtauksia aiheuttava aivoalue voidaan paikantaa. Valtaosa Suomessa tähän mennessä leikatuista epilepsiapotilaista on sairastanut vaikeaa ohimolohkoepilepsiaa, mutta myös muita potilaita voidaan nykyään auttaa entistä paremmin. Suurin osa lasten epilepsialeikkauksista kohdistuu ohimolohkon ulkopuolelle. Leikkaus voi lopettaa kohtaukset myös niillä lapsipotilailla, joilla on laaja-alainen toisen aivopuoliskon vaurio ja toispuolihalvaus.

Epilepsian leikkaushoidon mahdollisuuksia tulisi alkaa selvitellä heti kun käy ilmi että asianmukaiset lääkehoitoyritykset eivät tuo kohtauksettomuutta ja kohtaukset haittaavat merkittävästi potilaan elämää. Kohtausten lähtökohdan tulee kuitenkin olla riittävän tarkasti paikannettavissa ja sen poistosta ei saa aiheutua potilaalle pysyviä haittoja. Normaaliksi tulkittu magneettilöydös ei välttämättä poissulje leikkausmahdollisuuksia. Luonnollisesti potilaan tai lasten kyseessä ollen vanhempien tulee olla halukkaita leikkaushoitoon ja ymmärtää leikkaukseen liittyvät riskit sekä mahdollisuudet.

Epilepsian leikkaushoidon esteenä voivat olla lääkehoitokokeilujen vähäisyys, riittämätön tieto epilepsiapesäkkeen sijainnista, vaikea monipesäkkeinen epilepsia, vaikeat mielenterveyden tai kognitiiviset ongelmat. Myös korkea ikä voi rajoittaa potilaan mahdollisuuksia hyötyä leikkauksesta.

Niillä potilailla, joilla vaikeaa epilepsiaa aiheuttavaa aivoaluetta ei voida poistaa eikä eristää, kohtauksia on joskus mahdollista lievittää lääkehoidon lisäksi käytettävällä vagushermostimulaattorilla. Stimulaattori asennetaan rintakehän yläosaan ihon alle. Siitä lähtevät stimulaatioelektrodit kiinnitetään vasemman vagushermon ympärille. Asennus tehdään yleensä yleisanestesiassa. Stimulaattorin säätöjä muutetaan kontrollikäyntien yhteydessä tietokoneen avulla. Vagushermostimulaattorin avulla potilaat tulevat harvoin kohtauksettomiksi.

Erityisosaamista vaativat kallonsisäiset aivosähkökäyrärekisteröinnit ja epilepsiakirurgia on Suomessa valtakunnallisesti keskitetty kahteen keskukseen, Kuopioon (KYS)  ja Helsinkiin (HYKS). Alustavia selvittelyjä, kuten video-EEG-tutkimuksia mahdollista epilepsiakirurgiaa ajatellen sekä vagushermostimulaatoriasennuksia kattavien epilepsiakirurgiaselvitysten jälkeen voidaan tehdä muissakin yliopistosairaaloissa.