Lääkehoito

Epilepsian hoidon perusta on säännöllinen ja pitkäaikainen lääkehoito, joka aloitetaan erikoislääkärin tekemän diagnoosin perusteella. Lääke valitaan kohtaustyypin ja oireyhtymän perusteella. Lisäksi on tärkeää selvittää epilepsian syy silloin kuin se on suinkin mahdollista. Hoidon tavoitteena on aina kohtauksettomuus. Valtaosalla (75–80%) epilepsiaa sairastavista kohtaukset saadaan hyvin hallintaan lääkkeillä. Lääkkeitä on käytettävä useita vuosia, joskus koko elämän ajan.

Epilepsian lääkehoito aloitetaan kohtaustyypin ja epilepsiaoireyhtymän mukaan valitulla ensisijaislääkkeellä. Jos kohtaukset eivät lopu ensimmäisellä lääkkeellä, kokeillaan vielä toista lääkettä ainoana lääkkeen. Tämän jälkeen kohtauksien jatkuessa siirrytään yleensä yhdistelmälääkitykseen. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan 9000 vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavaa henkilöä. Vaikeahoitoisesta epilepsiasta puhutaan silloin, kun henkilöllä on epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen oireyhtymään kuuluvia oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta ja oireet haittaavat hänen mahdollisuuksiaan viettää täysipainoista ja turvallista elämää.
 
Hoitosuunnitelma tehdään yhdessä potilaan kanssa ja se edellyttää, että potilas saa riittävästi tietoa sairaudestaan ja hoitovaihtoehdoista. Aiemmin puhuttiin hoitoon sitoutumisesta ja hoitomyöntyvyydestä, nyt puhutaan molemminpuolisesta hoitokumppanuudesta, jonka avulla hoito onnistuu.