Epilepsia ja ajokortti
Yksittäisen mahdollisesti aivoperäisen kohtauksen saaneelle määrätään jo päivystysyksikössä ajokielto ja hänet ohjataan neurologille jatkotutkimuksiin. Kohtauksen oireiden, mahdollisen silminnäkijäkuvauksen sekä sairaalassa tehtävien tutkimusten avulla selvitetään, onko kyseessä epileptinen kohtaus ja mahdollisesti epilepsia. Mikäli henkilöllä ei todeta epilepsiaa, kohtaus ei ole johtunut aivojen sairaudesta tai vammasta eikä lääkitystä tarvita, kohtauksen jälkeinen ajokielto kestää kolme kuukautta.
Jos epilepsia todetaan, voidaan henkilölle myöntää lupa kuljettaa Ryhmä 1 moottoriajoneuvoa yksityisesti (ajokorttiluokat T, A1, A, B ja AE, BE), kun henkilö on ollut kohtaukseton 12 kuukautta.
Ajokyky arvioidaan aina yksilöllisesti ja ajoluvan saanti edellyttää, ettei henkilöllä ole muita esteitä ajoluvan saannille johtuen esim. epilepsian aiheuttaneesta perussairaudesta. Etenevä aivosairaus saattaa merkitä pitempääkin ajokieltoa, jonka arvioi neurologi.
Jos epilepsiaa sairastava saa kohtauksen yli kolmen vuoden tauon jälkeen, ajokielto kestää 6 kk edellyttäen että lääkitystä tehostetaan kohtauksen jälkeen.
Osalla epilepsiaa sairastavista lääkitys voidaan lopettaa potilaan oltua vähintään kolme vuotta kohtaukseton. Jos lääkitys lopetetaan vähitellen neurologin ohjauksessa yli kolmen vuoden kohtauksettomuuden jälkeen, ajamisessa ei tarvitse pitää taukoa.
Lääkityksen lopettaminen saattaa aiheuttaa kohtauksen, joista suurin osa ilmenee vuoden sisällä. Tällaisen kohtauksen jälkeen riittää 1 kk:n ajokielto, jos lääkitys aloitetaan uudelleen. Kuukauden ajokielto lasketaan sen ajan lisäksi, jonka vie kun lääkitys on saatu tehokkaalle tasolle.
Kuljettaja on vastuussa kuljettamastaan ajoneuvosta ja mahdollisista matkustajista. Vaikka epilepsiakohtauksia ei olisi ollut vuoteen, ajoluvan saaneella on edelleen epilepsia ja kohonnut riski saada kohtauksia. Lääkkeet on otettava säännöllisesti. Auton rattiin ei tulisi lähteä väsyneenä, huonosti syöneenä tai jos lääkityksiä on juuri muutettu.
Suomessa noudatetaan kuorma- ja linja-autojen, raskaampien ajoneuvoyhdistelmien sekä ammattimaisen henkilöliikenteen kuljettajien kohdalla EU-direktiiviä ajokortin haltijan terveydellisistä edellytyksistä.
Jo yksikin epileptinen kohtaus aiheuttaa pysyvän esteen ammattimaisen henkilöliikenteen harjoittamiselle ja raskaiden ajoneuvojen (Ryhmä 2) kuljettamiselle. Ammattimaisella henkilöliikenteellä tarkoitetaan esimerkiksi taksinkuljettajia, joiden on hankittava AB-korttinsa lisäksi ammattiajolupa, jonka hakijan on täytettävä raskaan liikenteen ajokortin myöntämiselle asetetut terveysvaatimukset.
Ammattikuljettajat ajavat huomattavasti enemmän kuin yksityiset eivätkä voi kieltäytyä ajosta huonoon oloon vetoamalla. Raskaat ajoneuvot aiheuttavat kolarissa enemmän vahinkoa. Henkilöliikenteen kuljettajilla kuten taksin tai ambulanssinkuljettajilla on matkustajia.
Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa kohtauksen on aiheuttanut jokin aivan poikkeuksellinen ulkoinen tekijä, joka pystytään tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti eliminoimaan. Kyseeseen tulee esimerkiksi jokin lääketieteellinen toimenpide ja sen yhteydessä annettu lääkeaine, johon henkilö olisi reagoinut yllättävästi. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista. Ammattiautoilijalla esimerkiksi poikkeuksellisen valvomisen aiheuttama kohtaus ei ole tulevaisuudessa poistettavissa oleva tekijä. Väsymyksen aiheuttama kohtaus johtaa pysyvään ammattiautoilukieltoon. Sama koskee alkoholin käytön jälkeistä epileptistä kohtausta.
Mikäli henkilö on aiempina vuosina saanut silloisen käytännön mukaan ajoluvan, eikä uusia kohtauksia ole tullut, ajamista ei tule kieltää pelkästään sillä perusteella että ohjeistot ovat tiukentuneet.
Myös lapsena ilmenneet epileptiset kohtaukset muodostavat pysyvän esteen raskaiden ajoneuvojen kuljettamiselle ja ammattimaisen henkilöliikenteen harjoittamiselle. Poikkeuksena ovat lapsuusiän yksinkertaiset kuumekouristukset, jotka eivät lisää riskiä sairastua aikuisena epilepsiaan.
Koska yksittäinenkin epileptinen kohtaus estää ammattikuljettajaa harjoittamasta ammattiaan, neurologin kanssa on keskusteltava ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista jo epilepsiaselvittelyjen käynnistyessä. On hyvä tietää että epileptinen kohtaus tai epilepsia estää toimimisen vain muutamissa ammateissa, joten monissa tapauksissa eläke ei ole mahdollinen. Uudelleenkoulutus ammatillisena kuntoutuksena on ensisijainen toimenpide.
Suomen lainsäädäntöön tuli syksyllä 2004 uusi määräys, joka velvoittaa lääkärin ilmoittamaan potilaansa ajokykyyn vaikuttavista sairauksista ajokorttiviranomaiselle todetessaan ajokorttiluvan hakijan tai ajo-oikeuden haltijan terveydentilan muuten kuin tilapäisesti heikentyneen siten, ettei hän enää täytä ajokortti-luvan myöntämisen edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia. Ennen ilmoituksen tekemistä potilaalle on kerrottava velvollisuudesta ilmoituksen tekemiseen ja terveydentilan vaikutuksesta ajokykyyn.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan kolme tai useampia kohtauksia ammattikuljettajalla aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden. Samoin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan lääkärin on tehtävä ilmoitus yksityisajokortin saaneesta potilaasta, jos epilepsia on hoidosta huolimatta aiheuttanut vähintään kahden vuoden ajokyvyttömyyden.
