Epilepsia ja työ
Noin 60 % lapsena sairastuneista ja valtaosa aikuisena epilepsiaan sairastuneista henkilöistä pystyy työllistymään normaaleilla työmarkkinoilla. Suurin osa ammateista soveltuu myös epilepsiaa sairastaville. Epilepsiaa sairastavat voivat käyttää tietokonetta työssään ja ajaa henkilöautoa oltuaan kohtauksettomia vähintään vuoden ajan. Vuorotyön soveltuminen on arvioitava yksilöllisesti. Jos henkilö kykenee palautumaan ja säilyttämään hyvän unirytmin epäsäännöllisestä työrytmistä huolimatta, eikä vuorotyö lisää hänen kohtausriskiään, ei kohtauksettomalla henkilöltä ole syytä pelkän epilepsiadiagnoosin vuoksi kieltää vuorotyötä.
Mikäli epilepsiaa sairastava saa hoidosta huolimatta toistuvasti kohtauksia, on vältettävä ammatteja, joissa hänellä on riski vahingoittaa itseään tai muita. Epilepsiakohtauksia jatkuvasti saava henkilö ei voi työskennellä esimerkiksi korkeilla telineillä tai vaarallisten koneiden kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tukitoimien kautta henkilölle pyritään etsimään sopiva ammatti. Suurin osa pelkkää epilepsiaa sairastavista nuorista voi valita ammatin, opiskella ja tehdä työtä ilman erityisiä tukitoimia. Tukitoimia tarvittaessa vastaa hoitava lääkäri ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisesta.
On vain harvoja ammatteja, joissa epilepsiaa sairastava ei voi toimia vaikka kohtaukset saataisiin hoidon avulla hallintaankin. Epilepsiaa sairastava ei voi toimia ammatissa, jossa edellytetään raskaan liikenteen kuljettamista tai ammattimaista henkilöautoilua. Tällaisia työtehtäviä ovat linja-auton ja taksin kuljettaminen sekä kuorma-auton ja muun raskaan liikenteen ajoneuvojen kuljettaminen. Jo yksittäinenkin epileptinen kohtaus on EU-direktiivin mukaan este ammattimaiselle autoilulle, vaikkei epilepsiaa diagnosoitaisikaan eikä epilepsialääkitystä tarvitsisi aloittaa. Tietyillä aloilla hakijoiden terveydentilalle asetetaan tavallista tiukemmat vaatimukset jo koulutukseen hakuvaiheessa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi ilmailu-, merenkulku- ja rautatieliikenteen alat. Myös palo- ja pelastus- sekä poliisikoulutuksessa hakijoiden terveyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Useimmat näistä aloista eivät ole soveltuvia epilepsiaa sairastavalle.
Kohtausten lisäksi epilepsiaa sairastavan työkykyyn rajoittavasti saattaa vaikuttaa epilepsian taustalla oleva neurologinen sairaus sekä siihen ja epilepsiaan liittyvät liitännäisoireet. Esimerkiksi aivojen kehityshäiriön seurauksena samalle nuorelle henkilölle on saattanut kehittyä lievä toisen raajapuoliskon halvausoireisto, laajat oppimisen vaikeudet ja vaikea epilepsia. Tällöin ammatin valinta on tehtävä huomioiden kaikki nämä tekijät ja se vaatii ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman. Hoitava lääkäri sekä sairaalan muut ammattilaiset (moniammatillinen työryhmä) vastaavat ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisesta.
