Uutiset

Takaisin

Hyödyn tavoitteleminen motivoi potilaita osallistumaan lääketutkimuksiin

Uutiskuva

Hyödyn tavoitteleminen motivoi potilaita osallistumaan lääketutkimuksiin

10.10.2018

Tulossa väitös hoitotieteen alalta,väittelijä TtM Emmi Reijula

Aika ja paikka: 12.10.2018, klo 12, MS301, Medistudia, Kuopion kampus

Henkilökohtaisen terveyshyödyn tavoittelu on merkittävin tekijä, joka motivoi epilepsiaa ja Parkinsonin tautia sairastavia osallistumaan lääketutkimuksiin. Potilaat kokevat lääketutkimukset tärkeiksi ja välttämättömiksi uusien hoitojen kehittämiseksi, osoittaa terveystieteiden maisteri Emmi Reijulan tuore väitöstutkimus.

Tutkimuksessa selvittiin epilepsia- ja Parkinson-potilaiden lääketutkimuksiin liittyviä asenteita ja tietoja sekä osallistumishalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Osalla tutkimukseen osallistuneista oli aikaisempaa henkilökohtaista kokemusta lääketutkimuksiin osallistumisesta, osalla ei. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Epilepsialiiton ja Suomen Parkinson-liiton jäsenille vuosina 2013– 2015.

Epilepsia on maailman yleisin neurologinen sairaus. Arviolta noin puolella potilaista epilepsia todetaan lapsuudessa tai teini-iässä. Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä neurologinen sairaus, joka alkaa keskimäärin 60-vuotiaana. Lääkehoito on näiden neurologisten sairauksien ensisijainen hoitomuoto, ja niihin kehitetään jatkuvasti uusia lääkkeitä. Lääketutkimuksiin tarvitaan potilaita, joille uusi hoito on suunnattu. Lääketutkimuksiin liittyy kuitenkin useita, tavanomaisesta hoidosta olennaisesti poikkeavia tavoitteita sekä toimintatapoja, kuten satunnaistaminen, sokkouttaminen ja lumelääkkeen käyttö.

Korkea ikä, vaikea sairaus sekä matala koulutustaso altistavat väärinymmärrykselle

Positiivisista asenteista ja aikaisemmasta tutkimuskokemuksesta huolimatta potilaiden tiedot lääketutkimuksista ovat paljolti puutteelliset. Vastaajista korkeintaan 40 prosenttia ymmärsi, että lääketutkimuksessa eri hoitovaihtoehdot voivat määräytyä sattumanvaraisesti, kuten kolikkoa heittämällä. Lisäksi tutkimus osoitti, että potilaat eivät tunnista lääketutkimusten todellista tavoitetta, joka on tuottaa uutta tietoa huolimatta siitä, hyödyttääkö tutkimukseen osallistuminen kyseistä tutkimukseen osallistuvaa potilasta. Väärinymmärryksen riskiä lisäävät tutkimuksen mukaan korkea ikä, vaikea sairaus sekä matala koulutustaso.

Lumevertailun käyttö tutkimuksessa heikentää potilaiden osallistumishalukkuutta

Tutkimuksen mukaan tutkimukseen vastanneista potilaista vain alle 20 prosenttia olisi valmis osallistumaan lääketutkimukseen, jossa käytetään lumevertailua. Lisäksi mahdollisten vakavien haittavaikutusten riski vähensi selvästi potilaiden osallistumishalukkuutta. Kuitenkin potilaat, jotka olivat aikaisemmin osallistuneet lääketutkimukseen, osallistuisivat todennäköisemmin vertailevaan tutkimukseen, jossa uutta lääkettä verrataan käytössä olevaan valmisteeseen tai lumevalmisteeseen.

Tulosten perusteella lääketutkimuksiin liittyvää tietoa tulee näissä potilasryhmissä lisätä potilaiden tietoon perustuvan suostumuksen turvaamiseksi sekä rekrytoinnin parantamiseksi. Kliinisten tutkijoiden ja rekrytoinnista vastaavan tutkimushenkilöstön tulee tulevaisuudessa entistä paremmin pohtia, kuinka he voivat varmistaa potilaiden todella ymmärtävän lääketutkimuksissa käytettävät tutkimusmenetelmät ja niiden käytännön merkityksen tutkimukseen osallistuvalle potilaalle.

Terveystieteiden maisteri, Emmi Reijulan väitöskirja Indicators of therapeutic misconception and willingness to participate in clinical drug trials: A survey among patients with epilepsy and Parkinson’s disease (Terapeuttisen väärinymmärryksen indikaattorit ja halukkuus osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin: Kysely epilepsiaa ja Parkinsonin tautia sairastaville potilaille) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mika Scheinin Turun yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Pietilä Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.

Emmi Reijula on syntynyt vuonna 1987 Kuopiossa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Kallaveden lukiosta vuonna 2006 ja aloittanut terveydenhoitajan opinnot vuonna 2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Terveystieteiden maisteriksi Reijula valmistui vuonna 2014 Itä-Suomen yliopistosta.

Sivu on päivitetty 10.10.2018


Epilepsialehdet 2020

Epilepsialehti julkaistaan viisi kertaa vuodessa printtinä sekä kaikille avoimena, linkki- ja kuvarikastein vahvistettuna digilehtenä. Marraskuun numeron 1/2021 välissä ilmestyivät myös toivotut kurssiesitteemme.

Voit myös antaa meille palautetta lehdestä palautelomakkeella, johon pääset tästä linkistä. Kaikki saamamme palaute on meille arvokasta, sillä teemme lehteä lukijoita varten. Kehitämme lehteä palautteen pohjalta.

 

Epilepsialehti 5/2020

Aiheina mm.

  • Kun sairaus on harvinainen, vertaistuen merkitys korostuu
  • Kaisan tarina: Vauvan sairastuminen pysäyttää
  • Harvinaisepilepsiat – mistä on kyse?
  • Vaikeaa epilepsiaa sairastavan lapsen kehitys ja sosiaalinen toimintakyky
  • Toni Kulju väitteli vagushermostimulaatiosta
  • Matin tarina: elämänasenne auttaa arjessa harvinaisen epilepsian kanssa
  • Aikuisen ketogeeninen dieetti
  • Ruokavaliohoito lapsen epilepsiassa


Epilepsialehti 4/2020

Aiheina mm.

  • Epilepsian digihoitopolku
  • Etävastaanottoihin vauhtia koronakeväänä
  • Etähengailua Nuorten sohvanurkassa
  • Iloa ja kaveruutta lasten seikkailukurssilla
  • Pirkon tarina: Elämää kaatumataudin varjossa
  • Tekoälyn hyödyntäminen epilepsian hoidossa
  • Digikaverilta tukea digipalveluiden käyttöön

Epilepsialehti 3/2020

Aiheina mm.

  • Epilepsia ja parisuhde
  • Ruokavaliohoito voi auttaa lapsen epilepsiassa
  • Koronakriisi haastaa lasten oikeuksia
  • Epilepsia ja koronavirus
  • Kuopion epilepsiasymposiumi 2020

 

Epilepsialehti 2/2020

Aiheina mm.

  • Lasten epilepsiat ja kuumekouritukset
  • Epilepsiaa sairastavan nuoren sujuva siirtymävaihe
  • Erityisen rakas omaishoitajuus

 

Epilepsialehti 1/2020

Aiheina mm.

  • Kansainvälinen epilepsiapäivä 10.2.
  • Häiriöt lääkkeiden saatavuudessa
  • Yökylän ihme
  • Miten vertaismentori voi auttaa
  • Henkilökuvassa yhdistysaktiivi Marita Somero-Sajo

Sivu on päivitetty 23.11.2020