Digitaitojen kanssa ei synnytä, niitä opitaan

Epilepsialehti - Artikkeli

Digitalisaatio kiinnittyy tiiviisti hyvinvointiimme. Jokaisella on oikeus olla osallinen ja taitava digimaailmassa. Pysyäkseen mukana yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä kansalaiset tarvitsevat digitaitoja. Myös ikääntyneillä pitää olla riittävät digitaidot ja niitä taitoja pitää voida pitää yllä koko ajan. Kyse on hyvästä digiarjesta.

”Se on se tieto tässä puhelimessa mukana koko ajan, eikä se ole siellä kotona.”

Digitalisaatio on tullut osaksi arkeamme, moniin elämämme osa-alueisiin, kuten yhteiskunnan palveluissa toimimiseen. Digitalisaatio mahdollistaa asioita. Se voi tuoda tukea arkeen ja ehkä myös siitä selviytymiseen. Digi toimii hyvänä keinona pitää yhteyttä toisiin ihmisiin, virkistäytyä tai harrastaa ja viettää aikaa itselle mieluisten asioiden parissa. Digitalisaatio tukee ja sujuvoittaa arjen asiointia ja palveluissa toimimista.

Osalle kansalaisista digitalisaatio ei tuota lisäarvoa, jos kansalaisella ei ole halua, kykyä tai mahdollisuutta eri syistä johtuen käyttää digilaitteita ja -palveluja. Sen vuoksi on tärkeää huolehtia siitä, että kasvokkainen asiointimahdollisuus ja muut perinteiset tavat hoitaa asioita ovat digitalisaation rinnalla.

Digitaidot eivät ole kenelläkään meistä sisäsyntyisiä taitoja, ei edes 2000-luvulla syntyneillä. Jokaisen meistä pitää opetella digitaitoja, ja näitä taitoja tulee jatkuvasti pitää yllä ja kehittää – ikään katsomatta. Suomessa oli vuonna 2021 yli 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta henkilöä, ja ikääntyvien määrä kasvaa vauhdilla. Ikääntyneiden joukko on hyvin moninainen ja sen vuoksi emme voi yleistää, että ikääntyneet eivät olisi mukana digitalisaatiossa tai että he eivät osaisi toimia digimaailmassa.

Iäkkäät oppivat digitaitoja

”Passi meni vanhaksi, ei tarvinnut minnekään lähteä, kun vaan uskaltaa eikä pelkää.”

Yleensä ottaen iäkkäät haluavat oppia digitaitoja ja heillä on innostunut asenne digitalisaatiota kohtaan. Ikäihmiset saattavat kuitenkin olla arkoja uusien teknisten ja digiasioiden haltuunotossa, ja he eivät välttämättä halua tai osaa pyytää tukea digiasioihin. Iäkkäiden digitaitojen haltuunottoa motivoi ja helpottaa vertaisuus ja yhdessä oppiminen. Oppimisen tulee myös tapahtua omaan tahtiin, ja se vaatii toistoa. Ikäihmiset ovat moninainen joukko ja he tarvitsevat yhtä lailla yksilöllistä tukea kuin muunkin ikäiset.

Digiaika on tuonut myös uudenlaisia haasteita mediasisältöihin. Disinformaation ja verkkorikollisuuden tunnistaminen edellyttää meiltä kaikilta, myös ikäihmisiltä, mediakriittisyyttä ja medialukutaitoja. Medialukutaitojen tukeminen vähentää iäkkäiden pelkoja ja huolia toimia verkossa. Hyvä omatoimiseen digiturvallisuuteen ja medialukutaitoihin perehdyttävä sivu on esimerkiksi YLEn Digitreenit -verkkosivu (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

”Kun tietää itse, mitä on tekemässä, niin varmuus kasvaa.”

Luottamusta ja uskallusta käyttää digisisältöjä lisää myös sovellusten ja verkkosivustojen helppokäyttöisyys ja selkeä kieli.  Suomessa on ollut vuodesta 2019 voimassa digipalvelulaki, joka edellyttää julkisten toimijoiden verkkosivujen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta. Saavutettavilla digialustoilla varmistetaan se, että esimerkiksi erilaisia apuvälineitä käyttävät henkilöt saavat yhdenvertaisen tiedon ja käyttökokemuksen digipalveluissa ja muussa digitarjonnassa kuin kaikki muutkin.

Digitukea on tarjolla

”Olisipa joku, jolle soittaa.”

VALLIn selvitysten mukaan ikäihmiset arvostavat tukea ja neuvoa vertaisiltaan tai digiopastusta tarjoavilta toimijoilta. Yhdessä oppiminen ja toinen toistaan opettaminen tuottaa iloa ja se on luontevaa. Läheisten kanssa aika halutaan usein käyttää muuhun kuin tekniseen tukeen, ja toisaalta läheiset monesti tekevät iäkkään mieltä askarruttavan asian puolesta, jolloin ikäihmisen omaa oppimista ei tapahdu. Toisaalta, jos esimerkiksi lastenlasten tarjoama digituki on ikäihmisen omista tarpeista lähtevää, tällaista sukupolvien välistä osaamisen ja kokemuksen vaihtoa ei tule vierastaa digitaitojenkaan kartuttamisessa.

Usein ikäihmiset, jotka ovat jo tottuneita digin käyttäjiä, kokevat pärjäävänsä hyvin niin kauan, kunnes tulee häiriötilanne tai päivitystarve. Tarvitaan tukea laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönottoon sekä moninaisiin digitaitoihin. Tällaisen tuen tarve on jatkuvaa.

Digiopastusta tarjoavien tahojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tukea digitaitoihin ei kuitenkaan ole vielä riittävästi. On tärkeää, että ikäihmiset saavat opastusta heille luontevista paikoista ja tutuilta henkilöiltä, esimerkiksi alueen järjestöistä. Ikäihmiset tarvitsevat usein henkilökohtaista ja räätälöityä tukea. Kotiin vietäviä digituen palveluita on ehdottomasti kehitettävä. Digiopastuksesta pitäisi olla entistä paremmin tietoa ja tiedon siitä pitäisi olla helposti löydettävissä.

Oikeus päättää itse

Vaikka digi on iloinen ja mahdollistava asia, ei ketään voi, eikä pidä pakottaa digiin. On tärkeää pitää huolta siitä, että yhteiskunnassamme on jatkossakin mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut sekä osallistua yhteiskuntaan ilman digiäkin. Itselle sopivan tuen saaminen, toimivat ja helppokäyttöiset laitteet ja mielekkäiden asioiden löytäminen netistä voivat innostaa digilaitteiden käyttöön myös niitä, jotka eivät vielä ole syystä tai toisesta sitä tehneet. Pienelläkin rohkaisulla digimaailmasta voi avautua ikäihmiselle uusia asioita omaan elämään.

Digiosaaminen ei tarkoita sitä, että digimaailma pitää olla kokonaan hallussa ja että kaikkia digin tarjoamia mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää. Oma kokemus digitaidoista voi olla vääristynyt. Joskus iäkkäät kertovat, etteivät he osaa toimia digissä – ja samalla käy ilmi, että he kuitenkin käyttävät Facebookia, sähköistä ajanvarausta tai katselevat elokuvia netissä.

VALLIn Ikäteknologiakeskus (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) tekee työtä sen eteen, että ikääntyneiden ääni, kokemus ja tarpeet tulevat esille kovaa vauhtia teknologisoituvassa ja digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Tuotamme säännöllisesti erilaisia selvityksiä ja muuta tietoa ikäihmisten kokemuksista päätöksentekoon ja kehittämistyöhön. Ikääntyneiden ja kaikkien kansalaisten digiosallisuuden kokemusta on seurattava säännöllisesti. Ilman sitä tasavertaisuus yhteiskunnassa ei toteudu. Sitä työtä teemme joka päivä. Digiosallisuuden edistäminen kuuluu kaikille – sillä digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja.

Lainaukset ovat Ikäihmisten kokemuksia digitaalisista palveluista 2021 -selvityksestä (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

  • Lehden numero: 2/2022
  • Teksti: Suvi Hiltunen, vastaava suunnittelija, Ikäteknologiakeskus, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
  • Kuvat: iStock.com/mikkelwilliam. Arkistokuva, kuvan henkilöt ovat malleja.
  • Aikuiset
  • Seniorit

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?

Aiheeseen liittyvää