Käsitöiden tekeminen on Hannalle elämäntapa

Epilepsialehti - Tarina

Käsitöissä on Hannan mukaan parasta uuden oppiminen. Erilaisten tekniikoiden opettelu tekee harrastuksesta kiinnostavan.

Ompelun lisäksi Hanna muun muassa tekee mosaiikkitöitä, rakentaa nukkekoteja, nyplää pitsiä ja kutoo mattoja.

– Käsitöihin liittyy tekemisen ilo. Aika kuluu, kun tekee jotakin kaunista ja saa nähdä kädenjälkensä.

Hanna sairastui epilepsiaan alakouluikäisenä. Hän sairastaa vaikeaa epilepsiaa eli hän saa kohtauksia lääkehoidosta huolimatta.

Mummi innosti käsitöiden pariin

Hanna on tehnyt käsitöitä pienestä pitäen ja ne ovat hänelle elämäntapa. Kiinnostus käsitöihin heräsi mummolassa. Siellä hän sai kokeilla erilaisia käsitöitä.

– Muistan ensimmäisen pienen hameen, jonka tein mummin mekkokankaasta alle kouluikäisenä. Hame oli kukkahelmainen, ja ihan minun itse tekemäni.

Mummi oli Hannalle muutenkin tärkeä ihminen. Hän kokee, että ilman mummia hän ei osaisi käsitöitä niin hyvin.

– Pitsinnypläystäkin lähdin opettelemaan, koska mummini teki niin upeita pitsejä. Ajattelin, että haluan tehdä samanlaisia.

Sairaus keskeytti opinnot

Peruskoulun jälkeen Hanna lähti opiskelemaan käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen. Hän valmistui artesaaniompelijaksi 1990-luvun loppupuolella. Sen jälkeen hän jatkoi opintoja ammattikorkeakoulussa Kymenlaaksossa. Sieltä hänen oli tarkoitus valmistua artenomiksi.

– Silloin epilepsiani on kuitenkin pahimmillaan. Sain paljon tajuttomuuskouristuskohtauksia ja koulu jäi lopulta kesken.

Hanna jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja palasi takaisin Pohjois-Savoon. Käsitöiden tekemistä Hanna on kuitenkin jatkanut kansalaisopiston käsityöryhmissä. Hän tekee käsitöissä sitä, mitä hän tarvitsee.

– Esimerkiksi opiston vaateompelussa tein itselleni kivan takin.

Epilepsiatilanne muuttui

Kun Hanna palasi Kymenlaaksosta kotipaikkakunnalleen, epilepsialääkitystä muutettiin. Hänelle on myös asennettu rintakehän yläosaan ihon alle vagushermostimulaattori.

– Lääkkeiden vaihdot ja stimulaattori ovat parantaneet vointiani. Enää en saa joka viikko kohtauksia.

Kohtaukset ovat myös erilaisia kuin aiemmin. Tällä hetkellä ne ovat Hannan mukaan lattialle valahtamisia ja tuolilta putoamisia. Toisinaan kohtaukset voivat olla myös pieniä heikotuksia.

Käsityöt ovat kulkeneet Hannan mukana aivan lapsesta saakka. Harrastuksen parissa aika kuluu vauhdilla ja sen lisäksi saa nähdä käsityön jäljen.

Epilepsia on vaikuttanut harrastamiseen sen verran, että väsymyksen takia Hanna ei aina jaksa lähteä kansalaisopistolle.

– Vointia pitää seurata, ja tehdä asioita oman jaksamisen mukaan.

Käsitöiden lisäksi Hanna harrastaa karaokea, vesijumppaa ja käy kuntosalilla. Hän on myös mukana Varkauden seudun epilepsiayhdistyksessä ja toimii sen hallituksessa.

Käsitöitä valmistuu myös myytäväksi

Joitakin vuosia sen jälkeen, kun Hanna joutui keskeyttämään opintonsa, hän aloitti työtoiminnassa kierrätyskeskuksessa. Siellä hän ompeli patalappuja ja kasseja myyntiin.

– Se innosti tekemään myös omaa myyntijuttua.

Sitä hän on tehnyt jo 10 vuotta. Hanna myy tapahtumissa, myyjäisissä ja puodeissa esimerkiksi patalappuja, pyyhkeitä, pipoja, kasseja, pantoja ja lasten vaatteita. Ompelut hän valmistaa kotinsa työhuoneessa ja ne tunnistaa Made by Hanna K -merkistä.

Entä suosittelisiko Hanna käsityöharrastusta muillekin?

– Totta kai! Toki jokainen harrastaa juuri sitä, mikä sopii hänelle.

  • Lehden numero: 1/2024
  • Kuvat: Hannan kotialbumi
  • Hyvinvointi
  • Kokemustarina
  • Vertaistuki

Artikkelin kirjoittaja

Elina Kelola Elina toimii Epilepsialiiton viestintäpäällikkönä ja Epilepsialehden toimitussihteerinä.

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?

Aiheeseen liittyvää