Epilepsialiitto ry säännöt

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen nimi on Epilepsialiitto ry, ruotsiksi Epilepsiförbundet rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää nimeä Finnish Epilepsy Association. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.

2 § Tarkoitus

Epilepsialiitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, jonka tarkoituksena on tukea epilepsiaa sairastavia elämään yhdenvertaisina muun väestön kanssa sekä tukea heitä, heidän läheisiään tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhdessä epilepsiayhdistysten kanssa.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • toimii epilepsiaa sairastavien, heidän omaistensa ja läheistensä edunvalvojana sekä muiden epilepsiasta kiinnostuneiden tahojen sekä epilepsiayhdistysten palvelu- ja vaikuttajajärjestönä
  •  vaikuttaa lainvalmistelijoihin ja päätöksentekijöihin lainsäädännön ja palvelurakenteiden sekä koulutuksen kehittämiseksi
  • lisää viestinnän ja kampanjoiden avulla tietoa epilepsiasta, kertoo vertaistuesta ja toimintamahdollisuuksista, vaikuttaa myönteisen asenneilmapiirin luomiseen epilepsiaa sairastavia kohtaan ja julkaisee jäsenlehteä sekä epilepsiaan liittyvää aineistoa verkossa ja painettuna
  • edistää alansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja välittää ajankohtaista tutkimustietoa edistää epilepsiaa sairastavien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten oikeusturvaa, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta, työllistymistä sekä yhteiskunnallista osallistumista antamalla lausuntoja, tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä toimimalla yhteistyössä alan viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti
  • järjestää ohjausta, neuvontaa, koulutusta sekä kuntoutus-, kurssi- ja virkistystoimintaa
  • osallistuu epilepsiaa sairastavien asumis- ja muiden palvelujen kehittämiseen
  • toimii epilepsiaa sairastavien erityisliikuntajärjestönä
  • toimii epilepsiaa sairastavien nuorisojärjestönä
  • toimii yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestöjen ja asiantuntijajärjestöjen ja toimijoiden kanssa
  • tukee jäsenyhdistystensä toimintaa
  • palvelee ruotsinkielistä väestöä ja muita eri kielisiä väestön osia mahdollisuuksiensa mukaan heidän ymmärtämällään kielellä

Toimintansa tukemiseksi liitto

  • on oikeutettu omistamaan osuuksia, osakkeita ja muita arvopapereita sekä kiinteää ja irtainta omaisuutta
  • voi vastaanottaa avustuksia lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan varainkeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä, kampanjoita sekä muita juhla- ja yleisötilaisuuksia

4 § Jäsenet ja jäsenmaksu

Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä ja kannattajajäseniä, kunniajäseniä tai kunniapuheenjohtajia. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja säännöt. Liiton hallitus hyväksyy: varsinaiset jäsenet hakemuksesta. Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön, rekisteröidyn säätiön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea liiton toimintaa. Hallituksen esityksestä liittokokous voi kutsua liiton kunniajäseneksi liiton tarkoituksen edistämisessä ansioituneita henkilöitä ja kunniapuheenjohtajiksi puheenjohtajana ansiokkaasti toimineita henkilöitä.

Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenvelvoitteiden suorittamisen tai on toiminut vastoin liiton tarkoitusta tai on menettelyllään huomattavasti vahingoittanut liittoa. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta, mikäli jäsen on jättänyt jäsenmaksun maksamatta yhtä vuotta pitemmältä ajalta.

Jäsenmaksu

Jokainen liiton varsinainen jäsen, maksaa kalenterivuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää varsinainen liittokokous. Kunniajäseneltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä jäsenmaksua. Kannattajajäsen maksaa kalenterivuosittain hallituksen määräämän kannatusmaksun.

5 § Liiton päätöksenteko ja hallinto

Liiton päätösvaltaa käyttävät liittokokouksessa läsnä olevat varsinaisten jäsenten valitsemat edustajat.

Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus ja hallituksen alaisena toimiva, hallituksen valitsema työvaliokunta.

6 § Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain maalis-toukokuun aikana hallituksen päättämänä ajankohtana.

Liittokokouksessa kutakin varsinaista jäsentä edustaa kalenterivuodeksi kerrallaan valitut edustajat, joiden lukumäärä on yksi edustaja aina alkavaa sataa (100) varsinaisen jäsenen jäsentä kohti, kuitenkin vähintään kaksi (2) ja enintään kymmenen (10) edustajaa, tai heidän varamiehensä. Edustusoikeus määräytyy edellisen toimintavuoden 31.10. jäsenmäärän mukaan. Edustusoikeus on vain edellisen toimintavuoden jäsenmaksun maksaneilla yhdistyksillä.

Valtuutukset on esitettävä viimeistään liittokokouksen alussa, ellei niitä ole kokouskutsussa määrätty toimitettavaksi liitolle määräpäivään mennessä ennen kokousta.

Kannattajajäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajilla ei ole äänioikeutta. Liittokokous kutsutaan koolle lähettämällä kutsu jäsenille vähintään 30 vuorokautta ennen kokousta postitetuilla kirjeillä tai sähköisesti jäsenen liitolle toimittamaan osoitteeseen.

Varsinaisessa liittokokouksessa

  1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat sekä todetaan kokouksen laillisuus
  2. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  3. päätetään mahdollisesta vaalivaliokunnan asettamisesta kokoukselle ja käydään lähetekeskustelu vaalivaliokunnan työskentelyä varten
  4. käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus
  5. käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet 7 §:n mukaisesti
  8. valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
  9. määrätään liiton jäsenmaksun suuruus
  10. käsitellään ja vahvistetaan hallituksen esittämä toiminta-ja taloussuunnitelma
  11. käsitellään muut hallituksen esittämät kokouskutsussa mainitut asiat

Liiton jäsenten esittämät asiat voidaan käsitellä kokouksessa, jos niistä on tehty kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään 60 päivää ennen kokousta.

Liiton ylimääräisen kokouksen voi kutsua koolle liiton jäsenet kokouksessaan. Ylimääräisen kokouksen voi kutsua koolle myös hallitus. Liiton ylimääräinen kokous on pidettävä, jos yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

7 § Hallitus

Hallitus muodostuu puheenjohtajasta ja kuudesta varsinaisesta jäsenestä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen puheenjohtajan valitsee liittokokous kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut varsinaisetjäsenet ja varajäsenet valitsee liittokokous kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenet voidaan valita enintään kolmeksi toimikaudeksi peräkkäin.

Hallituksen jäsenten tulee olla epilepsiaa sairastavien ihmisten arjen, sosiaali- ja terveydenhuollon, talouden tai muiden yhteiskunnallisten alojen asiantuntijoita tai vaikuttajia eri puolilta maata.

Jäsenistä on erovuorossa vuosittain aluksi arvan mukaan kolmasosa sekä tämän jälkeen kaksi jäsentä vuoron mukaan. Varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen ei saa kuulua henkilö, joka saa liitolta pääasiallinen toimeentulonsa.
Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä lisäksi vähintään kolme jäsentä on paikalla.

Hallituksen tehtävänä on

  1. johtaa ja kehittää liiton toimintaa
  2. toimia liiton tarkoituksen toteuttamiseksi
  3. ratkaista liiton jäsenyyttä koskevat kysymykset
  4. huolehtia, että liitto toimii lain ja säädösten mukaisesti
  5. valvoa liiton varojen ja omaisuuden hoitoa
  6. päättää liiton rahastojen käytöstä ottaen huomioon liiton kokouksen ja lahjoittajien antamat ohjeet
  7. esittää varsinaiselle liittokokoukselle kalenterivuosittain toimintakertomus, tilinpäätös sekä seuraavan toimikauden toiminta- ja taloussuunnitelma
  8. kutsua liiton kokoukset koolle
  9. nimetä tarvittaessa toimikuntia eri tehtäviä varten
  10. valita ja erottaa toiminnanjohtaja ja muu vakinainen henkilökunta
  11. vastata liiton digitaalisten palveluiden kehittämisestä

Hallituksen ja työvaliokunnan kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

8 § Työvaliokunta

Hallitus valitsee työvaliokunnan, johon kuuluu hallituksen puheenjohtajiston lisäksi vähintään yksi muu hallituksen jäsen. Toiminnanjohtaja esittelee käsiteltävät asiat. Työvaliokunta on päätösvaltainen, jos läsnä on kaksi jäsentä, joista ainakin toinen kuuluu puheenjohtajistoon.
Työvaliokunta pitää kokouksistaan pöytäkirjaa.

Pöytäkirja toimitetaan seuraavaan hallituksen kokoukseen tiedoksi.

9 § Päätöksenteko

Liittokokouksessa on jokaisella varsinaisen jäsenen valtuuttamalla edustajalla tai hänen poissa ollessaan valtuutetulla varaedustajalla on yksi ääni. Hallituksen kokouksissa hallituksen varsinaisella jäsenellä tai hänen poissa ollessaan henkilökohtaisella varajäsenellä on yksi ääni. Työvaliokunnan kokouksessa työvaliokunnan jäsenellä on yksi ääni.

Asiat päätetään liittokokouksissa sekä hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä muuta määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan äänestyksen tulos arvalla. Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jos joku kokouksen osanottaja sitä vaatii. Henkilövaalit toimitetaan aina suljetuin lipuin.

Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joista tehdyt päätökset ja mahdollisesti tapahtuneet äänestykset ilmenevät.

10 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen merkitsevät hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kaksi yhdessä tai toinen heistä yhdessä hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Hallitus voi oikeuttaa liiton toiminnanjohtajan merkitsemään liiton nimen pankki-, posti- ym. juoksevissa asioissa yksin tai hallituksen määräämän henkilön kanssa.

11 § Toiminta- ja tilikausi, tilintarkastus

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit ja toimintakertomus sekä muut tilintarkastuksessa tarvittavat asiakirjat on jätettävä varsinaiselle tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen varsinaista liittokokousta. Tilintarkastajien on annettava kertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja omaisuuden luovuttaminen

Sääntöjen muuttamista ja liiton omaisuuden pääosan luovuttamista koskevissa asioissa voidaan tehdä päätös vain, jos sitä on liittokokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

13 § Liiton purkautuminen tai lakkauttaminen

Liiton purkamista koskevassa asiassa voidaan tehdä päätös vain, jos sitä on kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokousten väliaika on oltava vähintään yksi (1) kuukausi.

Liiton purkauduttua on sen jäljelle jääneet varat luovutettava purkamispäätöksessä tarkemmin mainittavalla tavalla käytettäväksi epilepsiaa sairastavien hyväksi huomioiden näiden sääntöjen 2 §. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Liitosta on muutoin voimassa mitä yhdistyslaissa on säädetty. Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on yhdistysrekisteriin merkitty.

 

Säännöt merkitty yhdistysrekisteriin 10.7.2019.

Lisätietoja

Virpi Tarkiainen

Vastaan Epilepsialiiton strategisesta johtamisesta, hallinnosta ja kehittämistoiminnasta hallituksen linjausten mukaisesti. Toimin Epilepsialehden päätoimittajana sekä vastaan sidosryhmäyhteistyöstä.

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?