Epilepsiateko-huomionosoitus
Epilepsialiiton hallitus voi myöntää Epilepsiateko-huomionosoituksen toimijalle tai taholle, joka on edistänyt ansiokkaasti epilepsiavapaaehtoistyötä tai luonut uusia toimintatapoja.
Huomionosoituksen tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä epilepsiaa sairastaville ihmisille. Samalla nostamme esiin uudenlaisia toimintatapoja vapaaehtoistyössä. Ehdotuksia huomionosoituksen saajaksi voi tehdä kuka tahansa. Huomionosoituksia on myönnetty vuodesta 2014 lähtien.
Epilepsiateko-huomionosoitukset vuodesta 2014
- Helsingin epilepsiayhdistyksen vapaaehtoistoimija Seppo Sarkkula (2014)
- Andy Hyvönen ja Akuutti-ohjelma (2015)
- Epilepsia elämäntyö -tunnustus professori Matti Sillanpäälle (2016)
- Karita Miettinen, joka perusti Facebook-tukiryhmän infantiilispasmioireyhtymää sairastavien lasten vanhemmille (2017)
- Lapin alueen Epilepsiayhdistys ry, joka oli aloitteellinen saamenkielisen ensiapuoppaan kääntämisessä (2018). Tutustu oppaaseen.
- Tiia Bister ja koko epilepsiayhteisö (2019), joka on sanoittanut ja sovittanut Älä jätä yksin -biisin. Biisi syntyi yhteisöllisesti runoja kirjoittamalla. Kuuntele biisi YouTubessa.
- Kaverikävely (2020), joka on kaikille avoin matalan kynnyksen kävelylenkki. Kaverikävelymallia voidaan helposti hyödyntää eri epilepsiayhdistyksissä. Huomionosoituksen vastaanotti Lotta Anttila, joka on yksi kävelyn kehittäjistä.
- #JokaSadas-podcast (2021), jossa keskustellaan suoraan ja henkilökohtaisesti elämästä epilepsian kanssa. Jaksoissa käsitellään muun muassa sairauteen liittyviä pelkoja, koulunkäyntiä, työelämää, vanhemmuutta ja ihmissuhteita. Kuuntele podcastia
- Pirkanmaan epilepsiayhdistys ry (2022), joka on järjestänyt avoimia, neurologi Jukka Peltolan pitämiä epilepsia-aiheisia luentoja vuodesta 2020 alkaen. Striimatut luennot ovat tarjonneet oikeaa ja ajantasaista tietoa kaikille epilepsiaa sairastaville ihmisille ja heidän läheisilleen asuinpaikastaan riippumatta.
- Neurologian erikoislääkäri Jari Kankaanpää(2023), joka kanteli apulaisoikeusasiamiehelle lääkekorvausjärjestelmämme kohtelevan epätasa-arvoisesti hedelmällisessä iässä olevia epilepsiaa sairastavia naisia. Kantelu ja apulaisoikeusasiamiehen päätös johtivat siihen, että lääkekorvaavuutta muutettiin yhdenvertaisemmaksi. Lue Epilepsialehden artikkeli aiheesta