Tavoitteena hyvä hoito

Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista pitkäaikaissairauksista. Se koskettaa kaiken ikäisiä ihmisiä joka puolella maailmaa. Lähes joka sadannella suomalaisella on epilepsia. Sinä, minä, lapsemme, työtoverimme, lapsemme koulukaveri, iäkäs läheisemme – vaikka kuinka moni meistä ja läheisistämme sairastaa epilepsiaa. Joka vuosi epilepsialääkitys aloitetaan noin 3000 suomalaisella.

Epilepsian ensisijainen hoitomuoto on lääkehoito. Osa sairastuneista saa avun epilepsiakirurgiasta. Valtaosa epilepsiaa sairastavista saa kohtaukset hallintaan asianmukaisella lääkityksellä eikä epilepsia juuri vaikuta arkipäivän elämässä.

Osalle sairastuneista epilepsia aiheuttaa merkittäviä arkipäivän selviytymistä haittaavia oireita. Ennakoimattomat erimuotoiset epilepsiakohtaukset voivat olla sairastuneelle pelottavia ja ahdistavia sekä aiheuttaa masennusta. Kohtaukset aiheuttavat myös tapaturmia. Pitkittyneeseen kohtaukseen liittyy myös kuolemanriski. Kohtausten jälkeen epilepsiaa sairastava henkilö saattaa kärsiä jälkioireista kuten väsymyksestä ja sekavuudesta. Osalla epilepsiaa sairastavista on myös muita vaikeita neurologisia sairauksia ja/tai kehitysvammaisuutta.

Epilepsian aiheuttamat sosiaaliset haitat ovat huomattavia. Epilepsialiitto on tehnyt tiedotustyötä vuosikymmeniä. Silti epilepsiaan liitetään edelleen virheellisiä mielikuvia, jotka vaikuttavat epilepsiaa sairastaviin ihmisiin suhtautumisessa ja myös sairastuneiden omiin käsityksiin epilepsiasta.
Epilepsiaa sairastavien osallistuminen ja kouluttautuminen saattavat jäädä alhaisemmalle tasolle kuin mihin heidän kykynsä antaisivat mahdollisuuden. Inhimillisten kärsimysten lisäksi epilepsiasta aiheutuu merkittäviä kustannuksia sairastuneille ja heidän perheilleen sekä yhteiskunnalle.