Epilepsiakohtaukset

Epilepsiakohtaus häiritsee ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Kohtauksen oireet voivat olla hyvin monenlaisia.

Epileptinen kohtaus syntyy, kun aivojen normaali sähköinen toiminta häiriintyy. Epileptinen purkaus saattaa levitä aivoissa paikallista alkamiskohtaansa laajemmalle tai yleistyä suoraan koko aivojen alueelle. Kohtausoireiden luonteeseen vaikuttaa se, miten poikkeava sähköpurkaus sijoittuu ja leviää aivoissa.

Tavallisimpia oireita epilepsiakohtauksen aikana ovat

  • tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen

  • liikeoireet, jotka ovat tahdosta riippumattomia, esimerkiksi rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset ja lihasten velttous

  • automatismit, esimerkiksi nieleskely ja hypistely

  • aistielämykset, jotka syntyvät itsestään, esimerkiksi näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset

  • tunteenkaltaiset ilmiöt, esimerkiksi pelon tunne

  • toimintaa estävät oireet, kuten kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa.

Lapsella epilepsian ensioireita voivat olla myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen.

Kohtausten kesto ja vaarallisuus

Kohtausten oireiden vaikeusaste voi vaihdella tajuttomuus- ja kouristuskohtauksesta lievään kohtaukseen, jossa toimintakyky pysähtyy tai alenee vain hetkeksi. Kohtaukset saattavat kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin, mutta menevät yleensä itsestään ohi.

Varsinaisen kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä jälkitila, jonka aikana henkilö ei kykene normaaliin toimintaan. Tämä saattaa kestää jopa useita tunteja.

Kohtauksen saanut henkilö on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon, jos

  • kohtaus pitkittyy (yli 5 minuuttia)

  • kohtaukset toistuvat niin tiheästi, ettei niiden välillä ehdi toipua.

Epilepsiakohtauksen ensiapu.

Pitkittynyt epilepsiakohtaus voi olla hengenvaarallinen

Kuolleisuus ja riski vammautua lisääntyvät, kun epileptinen kohtaus on kestänyt yli 30 minuuttia.

Riskiennusteeseen vaikuttavat lisäksi

  • kohtauksen tyyppi ja epilepsian taustasyy

  • potilaan ikä – pitkittynyt kohtaus aiheuttaa ikääntyneille suuremmat riskit kuin lapsille.

Varhainen ja tehokas hoito avainasemassa

Hoidon teho heikkenee, kun kohtaus pitkittyy. Mahdollisimman tehokas varhainen hoito kuitenkin vaikuttaa ennusteeseen. Siksi suositus on, että jo yli viisi minuuttia kestänyttä kohtausta pidetään uhkaavana pitkittyvänä kohtauksena ja sitä hoidettaisiin tehokkaasti. Tehokas epilepsian pitkäaikaishoito vähentää tarvetta sairaalahoitoon sekä epilepsiaan liittyviä hengenvaarallisia komplikaatioita.

Pitkittyneen epileptisen kohtauksen hoitoon on Käypä hoito -suositus. Sen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä.

Soita tarvittaessa hätänumeroon 112 ja tutustu ohjeisiin ensiavusta.

Sivu on päivitetty 15.10.2015