Uutiset

Takaisin

Paikallisalkuinen epilepsia todetaan usein viiveellä

Uutiskuva

Paikallisalkuinen epilepsia todetaan usein viiveellä

26.10.2020

Paikallisalkuisen epilepsian diagnoosi viivästyy usein, koska lievät oireet jäävät tunnistamatta, osoittaa juuri julkaistu kansainvälinen tutkimus. Hoitamaton epilepsia voi johtaa vaaratilanteisiin epileptisen kohtauksen yllättäessä. Suomesta Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala osallistuivat tutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin Epilepsia-lehdessä*.

Epilepsia on useimmiten paikallisalkuinen eli kohtaukset alkavat paikallisesti yhdessä aivopuoliskossa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten tavallista on diagnoosin viivästyminen paikallisalkuisessa epilepsiassa tunnistamatta jääneiden lievien oireiden vuoksi. Tästä on ennestään niukasti tietoa. Lisäksi tarkasteltiin onnettomuuksien yleisyyttä diagnosoimatonta epilepsiaa sairastavilla.

Tutkimuksen perusteella paikallisalkuisen epilepsian diagnoosi viivästyy keskimääräin kahdella vuodella, kun varhaisia lieviä oireita ei tunnisteta. Diagnoosi viivästyy etenkin potilailla, joilla ei ole näkyviä motorisia kohtausoireita, kuten raajojen nykimistä, vaan esimerkiksi tajunnanhämärryskohtauksia. Paikallisoireinen epilepsia tunnistetaan usein vasta, kun tauti on edennyt häiritseviin motorisiin oireisiin.

–  Lievät oireet osoittautuivat tavallisiksi paikallisalkuisen epilepsian alkuvaiheessa. Varhaisten oireiden tunnistamiseen olisikin syytä panostaa nykyistä enemmän sekä oikein diagnoosin ja hoidon aikaistamiseksi, ennusteen parantamiseksi, että myös kohtauksiin liittyvien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, professori Reetta Kälviäinen toteaa.

New Yorkin yliopiston johtamaan tutkimukseen osallistui Human Epilepsy Project -hankkeen kautta 447 epilepsiapotilasta 34 keskuksesta eri puolilta maailmaa. Potilaat olivat iältään 12–60-vuotiaita. Tutkimuksessa käytettiin potilaiden itse raportoimia kohtaustietoja ja potilastietoja, joista ilmenivät myös kohtauksista aiheutuneet vammat ja onnettomuudet. Osallistujista 45 prosentilla epilepsia alkoi motorisilla oireilla ja diagnosoitiin keskimäärin kahdessa kuukaudessa oireiden alkamisesta. 55 prosentilla epilepsia alkoi ei-motorisilla oireilla, ja heillä diagnoosin saamiseen kului keskimäärin kymmenen kertaa pitempi aika kuin niillä, joilla oli motorisia oireita alusta alkaen. Pisimmillään kului kuusi vuotta oireiden alkamisesta diagnoosiin.

Tutkimuksen osallistujista 23 oli joutunut yhteen tai useampaan auto-onnettomuuteen ennen epilepsiadiagnoosia. Heistä valtaosalla oireet olivat ei-motorisia. Tutkijat arvioivatkin, että kolmellatoista ajoissa tehdyllä epilepsiadiagnoosilla voidaan ehkäistä aina yksi auto-onnettomuus, ja yksin USA:ssa voitaisiin vuosittain ehkäistä 1816 tunnistamattomien epileptisten kohtausten aiheuttamaa onnettomuutta.

– Epilepsian mahdollisuus kannattaa pitää mielessä myös, kun hoidetaan onnettomuuksissa loukkaantuneita päivystyksessä. Potilaiden on syytä itsekin kertoa avoimesti mahdollisista epätavallisista oireista. Päivystävä lääkäri voi olla ensimmäinen, jolle potilas tulee kertoneeksi oireista ja voi näin nopeuttaa diagnoosia.

Lue koko uutinen Itä-Suomen yliopiston nettisivuilta:
https://www.uef.fi/fi/artikkeli/paikallisalkuinen-epilepsia-todetaan-usein-viiveella

 

* Tutkimusartikkeli: J Pellinen, E Tafuro, A Yang, D Price, D Friedman, M Holmes, S Barnard, K Detyniecki, M Hegde, J Hixson, S Haut, R Kälviäinen, J French; the Human Epilepsy Project Co‐Investigators. Focal nonmotor versus motor seizures: The impact on diagnostic delay in focal epilepsy. Epilepsia. 2020; 00: 1–10. https://doi.org/10.1111/epi.16707

Sivu on päivitetty 26.10.2020


Epilepsialehdet 2020

Epilepsialehti julkaistaan viisi kertaa vuodessa printtinä sekä kaikille avoimena, linkki- ja kuvarikastein vahvistettuna digilehtenä. Marraskuun numeron 1/2021 välissä ilmestyivät myös toivotut kurssiesitteemme.

Voit myös antaa meille palautetta lehdestä palautelomakkeella, johon pääset tästä linkistä. Kaikki saamamme palaute on meille arvokasta, sillä teemme lehteä lukijoita varten. Kehitämme lehteä palautteen pohjalta.

 

Epilepsialehti 5/2020

Aiheina mm.

  • Kun sairaus on harvinainen, vertaistuen merkitys korostuu
  • Kaisan tarina: Vauvan sairastuminen pysäyttää
  • Harvinaisepilepsiat – mistä on kyse?
  • Vaikeaa epilepsiaa sairastavan lapsen kehitys ja sosiaalinen toimintakyky
  • Toni Kulju väitteli vagushermostimulaatiosta
  • Matin tarina: elämänasenne auttaa arjessa harvinaisen epilepsian kanssa
  • Aikuisen ketogeeninen dieetti
  • Ruokavaliohoito lapsen epilepsiassa


Epilepsialehti 4/2020

Aiheina mm.

  • Epilepsian digihoitopolku
  • Etävastaanottoihin vauhtia koronakeväänä
  • Etähengailua Nuorten sohvanurkassa
  • Iloa ja kaveruutta lasten seikkailukurssilla
  • Pirkon tarina: Elämää kaatumataudin varjossa
  • Tekoälyn hyödyntäminen epilepsian hoidossa
  • Digikaverilta tukea digipalveluiden käyttöön

Epilepsialehti 3/2020

Aiheina mm.

  • Epilepsia ja parisuhde
  • Ruokavaliohoito voi auttaa lapsen epilepsiassa
  • Koronakriisi haastaa lasten oikeuksia
  • Epilepsia ja koronavirus
  • Kuopion epilepsiasymposiumi 2020

 

Epilepsialehti 2/2020

Aiheina mm.

  • Lasten epilepsiat ja kuumekouritukset
  • Epilepsiaa sairastavan nuoren sujuva siirtymävaihe
  • Erityisen rakas omaishoitajuus

 

Epilepsialehti 1/2020

Aiheina mm.

  • Kansainvälinen epilepsiapäivä 10.2.
  • Häiriöt lääkkeiden saatavuudessa
  • Yökylän ihme
  • Miten vertaismentori voi auttaa
  • Henkilökuvassa yhdistysaktiivi Marita Somero-Sajo

Sivu on päivitetty 23.11.2020