Historia

Helsingin, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistykset päättivät perustaa valtakunnallisen Epilepsialiiton 10.9.1969. Tavoitteena oli vähentää epilepsiaa sairastaviin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja oikean tiedon välittäminen epilepsiasta. Professori Erkki Kivalo oli merkittävä taustavaikuttaja liiton perustamisvaiheessa. Hän toimi perustavassa kokouksessa Helsingin Pitäjänmäen työklinikalla puheenjohtajana.

  • Epilepsialiiton toiminnan käynnistämisen vuodet 1969-1970.
  • Epilepsialiiton julkaisema ensimmäinen Epilepsialehti ilmestyi vuonna 1970.
  • Epilepsialiiton toiminnan ja talouden vakiinnuttaminen, tiedotustoimintaa ja epilepsiayhdistysten perustamisen vuodet 1972-1980.
  • Epilepsialiiton ensimmäiset sopeutumisvalmennuskurssit järjestettiin vuonna 1974.
  • Ensimmäiset Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Epilepsialiitolle 1980-luvulla.
  • Kampanjoinnin vuosikymmen 1980, jolloin Toivotaan, toivotaan ohjelman ja sävellahjakeräyksen aiheina olivat mm. Epilepsia ja yhteiskunta, Auta epilepsialapsia elämään, Rakasta elämää ja Auta epileptikkoja kuntoutumaan.
  • Aluellinen toiminta vahvistui KYS-, OYS-, TYKS-, HYKS- ja TAYS- erityisvastuualueilla (aluesihteerit) 1984-1989.
  • Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa 1994-2000 teemoina mm. Yhdessä vahvemmaksi ja Pelaavat palvelut.
  • Suden vuosi elokuva antoi epilepsialle kasvot 2007.
  • Kokonaisvaltainen sääntöuudistus 2019: mm. toiminnan tarkoitusta ja toimintamuotoja hiottiin nykyaikaan sopivaksi.

Epilepsialiiton perustamiseen vaikuttaneet asiat

Epilepsialiiton perustamisen taustalla oli vahva halu muuttaa yhteiskuntaa ymmärtäväisemmäksi ja vähentää epilepsiaa sairastaviin ihmisiin liittyviä ennakkoluuloja, epätasa-arvoista kohtelua ja syrjintää. Ajanmukaisen epilepsiatiedon välittämiselle oli suuri tarve. Lisäksi haluttiin vaikuttaa lainsäädäntöön:

  • Invalidihuoltolaki (907/1946) soveltui huonosti epilepsiaa sairastavien ihmisten elämään.
  • Avioliittolaki (234/1929) kielsi epilepsiaa sairastavien avioitumisen vielä 1960-luvulla.
  • Vain tasavallan presidentti saattoi antaa epilepsiaa sairastaville poikkeusluvan avioliiton solmimiseen.

Myös yhteisvastuukeräys edellytti valtakunnallista liittoa, jotta epilepsiatyö voisi saada keräystuottoja ja vahvistaa taloudellisia edellytyksiä valtakunnalliseen toimintaan.

Yhteisvastuukeräys

Yhteisvastuun juuret ovat syvällä Suomen historiassa. Ensimmäinen keräys toteutui 1950-luvulla auttamaan sodan ja hallavuosien jälkeen lapsiperheiden tilannetta.

Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa.

Yhteisvastuukeräykset toteutuivat vuosina 1970-1971 epilepsiavammaisten työ- ja poliklinikkatoimintaan.

Tutustu yhteisvastuukeräykseen (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?