Takaisin

Rahoitusta etenevän myoklonusepilepsia tyyppi 1 (EPM1)- tutkimukseen

Uutiskuva

Rahoitusta etenevän myoklonusepilepsia tyyppi 1 (EPM1)- tutkimukseen

17.09.2018

Suomessa ainutlaatuinen elinkeinoelämän ja yliopistojen yhteistyömalli on saanut mittavan Business Finland -rahoituksen. Yhteistyömallia kutsutaan ekosysteemiksi ja nimeltään se on "Uudet toiminta- ja soveltamistavat - Tulevaisuuden kokonaisvaltaiset lääke- ja hoitomuodot".

Lääkeyritys Orion oyj on toiminut ekosysteemin kokoajana. Tämä tulevaisuuden kokonaisvaltaisten lääke- ja hoitomuotojen ekosysteemi tähtää sairauksien patologian ja ilmentymän ymmärtämiseen ja hoitamiseen kehittämällä uusia isoja lääkemolekyylejä ja diagnostisia tuotteita sekä jatkuvan seurannan laitteita.

Ekosysteemissä ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot sekä Folkhälsanin tutkimuslaitos. Orionin lisäksi yrityksistä ovat mukana Perkin-Elmer, Syrinx Bioanalytics, AdmeScope, Petsofi, Forendo Pharma ja InMe Oy.

Ekosysteemin tautibiologinen tutkimus keskittyy hermoston rappeumaoireina ilmeneviin suomalaisen tautiperimän harvinaissairauksiin. MIRAS ja etenevä myoklonusepilepsia tyyppi 1 (EPM1, Unverricht-Lundborgin tauti) ovat tällaisia Suomeen rikastuneita sairauksia.

Tarkoituksena on laajassa yhteistyössä tutkia näiden tautien omia ja yhteisiä molekyylitason piirteitä, ja käyttää tätä tietoa jo aikaisessa vaiheessa yhdessä yritysten kanssa diagnostiikan parantamiseen ja uusien hoitojen kehittämiseen. Professori Anna-Elina Lehesjoki (Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja HiLIFE, Folkhälsanin tutkimuskeskus) jatkaa ekosysteemissä EPM1-sairauden molekyylitason tautimekanismien tutkimustaan.  Itä-Suomen yliopistossa EPM1-potilastutkimusta jatkaa professori Reetta Kälviäinen, jonka johdolla on jo kerätty maailman laajin tarkkaan tutkittu potilasaineisto. EPM1- potilaiden taudin liikehäiriöiden mittaamiseen ja voinnin raportoimiseen tarkoitettujen digitaalisten sovellusten kehittämiseen osallistuu professori Pasi Karjalainen Itä-Suomen yliopistosta tutkimusryhmineen. Näitä uusia digitaalisia sovelluksia voidaan käyttää kliinisissä tutkimuksissa uusien hoitojen vaikutuksia selvitettäessä sekä potilaiden pidempiaikaisessa seurannassa arjessa kotioloissa, jolloin voidaan saada parempi kuva potilaan oireista ja toimintakyvystä kuin yksittäisellä lääkärikäynnillä. Teknologiaa voi soveltaa kaikkien liikehäiriöiden monitoroimiseen kotioloissa ja lupaavia tuloksia on saatu mm. Parkinsonin taudin yhteydessä. Mitokondriosairauksien tautimekanismeja ekosysteemissä tutkii akatemiaprofessori Anu Wartiovaara (Helsingin Yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, HUSLab, HiLife).

Lisätietoja
Professori Anna-Elina Lehesjoki, Biomedicum Helsinki, Helsingin Yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus, puh 050 505 8894; anna-elina.lehesjoki@helsinki.fi

Professori Reetta Kälviäinen, Itä-Suomen yliopisto ja Epilepsiakeskus, Kuopion yliopistollinen sairaala, puh 040 583 9249; reetta.kalviainen@kuh.fi

 

Sivu on päivitetty 17.09.2018


Uutiskuva

Lue digilehti

 

Epilepsialehti julkaistaan kaikille avoimena digiversiona. Epilepsialehti 5/2018 ilmestyy 19.11.

Lue täältä digilehtemme:
 

Epilepsialehti 5/2018

Epilepsialehti 4/2018

Epilepsialehti 3/2018

Epilepsialehti 2/2018

Epilepsialehti 1/2018

Epilepsialehti 5/2017

Epilepsialehti 4/2017

Epilepsialehti 3/2017

Epilepsialehti 2/2017

Epilepsialehti 1/2017

Sivu on päivitetty 16.11.2018