Yleistä epilepsiasta

Epilepsia on pitkäaikaissairaus, jonka hoito jatkuu usein koko elämän ajan. Epilepsiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Yleisimmin epilepsiaan kuitenkin sairastutaan varhaislapsuudessa tai ikääntyneenä.

Tilastotietoa epilepsiasta:

  • Epilepsiaa sairastaa noin 56 000 suomalaista eli 1 prosentti väestöstä.

  • Epilepsiaa sairastavista lapsia on noin 5 000.

  • Vaikeahoitoista epilepsiaa, jossa hoito ei estä kohtauksia, sairastaa 9 000 henkilöä

  • Jatkuvaa epilepsialääkitystä tarvitsee 36 000 henkilöä eli noin 0,7 prosenttia väestöstä.

  • Vuosittain noin 3 000 sairastunutta aloittaa epilepsialääkityksen. Heistä 800 on alle 15-vuotiaita.

Epilepsia voi johtua monesta syystä

Epileptinen kohtaus syntyy, kun aivojen normaali sähköinen toiminta häiriintyy. Ohimenevä häiriö voi johtua esimerkiksi hermosolujen vaurioitumisesta tai aivosolujen perinnöllisistä toimintahäiriöistä. Epilepsialle löytyy satoja erilaisia syitä.

Epilepsian taustasyyt jaetaan seuraaviin

  • geneettiset syyt

  • rakenteelliset syyt

  • aineenvaihdunnan häiriöt

  • immunologiset syyt

  • tulehdukselliset syyt

  • toistaiseksi tuntemattomat syyt

Kaikilla potilailla ei löydy selvää yksittäistä syytä epilepsialle. Epilepsiaa voivat aiheuttaa kaikki vauriot tai sairaudet, jotka häiritsevät aivojen rakennetta tai toimintaa. Aivojen kehityshäiriöitä on monenlaisia. Kehityshäiriö voi koskea laaja-alaisesti koko aivojen aluetta, tai se voi esiintyä hyvin pienellä aivoalueella. Aivoja voivat vaurioittaa erilaiset aivoverenkiertohäiriöt, kasvaimet, vammat tai tulehdukset. Aivojen toimintaa voivat häiritä myös sairaudet, jotka johtuvat kromosomi- tai geenipoikkeavuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi Unverricht-Lundborgin tauti ja Dravetin oireyhtymä.

Geneettinen herkkyys on myös lapsuusiän poissaoloepilepsian, nuoruusiän myoklonisen epilepsian ja tiettyjen lapsuusiän paikallisalkuisten epilepsioiden taustalla. Nämä epilepsiat reagoivat yleensä hyvin hoitoon.

Epilepsiaa sairastavalla on suurentunut riski toistuviin epilepsiakohtauksiin

Epileptinen kohtaus johtuu aivotoiminnan ohimenevästä häiriöstä. Se aiheutuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen. Epilepsiaa sairastavalle kohtauksia tulee toistuvasti.

Yksittäiseen epileptiseen tajuttomuus-kouristuskohtaukseen voivat altistaa

  • runsas valvominen

  • stressi

  • alkoholin tai päihteiden vieroitusvaihe

  • joidenkin lääkeaineiden käyttö.

Yksittäinen epileptinen kohtaus ei välttämättä johda säännölliseen epilepsialääkitykseen. Lääkitys on kuitenkin tarpeen, jos kohtaus johtuu aivosairaudesta, joka lisää merkittävästi uuden kohtauksen riskiä.

Epilepsia on monimuotoinen joukko sairauksia

Epilepsia todetaan, kun ihmisellä on poikkeava taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Tällöin epilepsia vaatii säännöllistä lääkehoitoa.

Epilepsiaan voi kohtausten lisäksi liittyä neurologisia, älyllisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia.

Epilepsiat muodostavat laajan joukon neurologisia sairauksia, joilla voi olla hyvin erilaisia

  • syitä ja alkamisikiä

  • liitännäisongelmia

  • ennusteita

  • hoitovaihtoehtoja.

Valtaosalla potilaista epilepsia on hoidolla hyvin hallittavissa. Joidenkin potilaiden elämää epilepsia kuitenkin haittaa merkittävästi hoidosta huolimatta.

Sivu on päivitetty 11.09.2015