Apuvälineet

Apuvälineiden tarkoituksena on vahvistaa vammaisen tai sairaan ihmisen omatoimisuutta. Ne voivat olla tukena esimerkiksi liikkumisessa, pukeutumisessa, peseytymisessä ja kotitöissä tai niillä voidaan parantaa turvallisuutta.

Apuvälineiden tarvetta pohdit yhdessä hoitavan lääkärisi kanssa. Myös esimerkiksi sairaalan kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti voi olla tarvekartoituksessa mukana. Terveydenhuollon apuvälinelainaamot neuvovat ja ohjaavat apuvälineiden hankintaan ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Apuvälineitä voit saada lääkinnällisenä kuntoutuksena terveydenhuollon apuvälinelainaamoista. Myös sosiaalitoimi voi kustantaa joitakin apuvälineitä vammaispalvelulain perusteella.

Turvallisuutta edistäviä apuvälineitä

Arjen turvallisuutta pystyt lisäämään yksinkertaisilla tarvikkeilla, joita voit hankkia itse. Esimerkkinä tällaisesta on ranteeseen tai kaulaan laitettava epilepsiatunnus. Lääkeannostelija eli dosetti on apuna, jos sinulla on useita lääkkeitä tai otat niitä monta kertaa päivässä.

Toistaiseksi ei ole olemassa hälytintä, joka tunnistaisi erilaisia epilepsiakohtauksia. Mikään hälytin ei takaa täyttä turvallisuutta. Esimerkiksi vuoteeseen laitettava hälytinpatja rekisteröi vain jäykistys-kouristuskohtauksiin liittyvää liikettä. Jos perheessä lapsen yöllisiin kohtauksiin liittyy ääniä, itkuhälyttimestä voi olla hyötyä.

Turvapuhelin on rannekkeessa tai kaulahihnassa oleva nappi, jota painamalla avautuu kaiutinpuhelu ennalta asetettuun numeroon. On olemassa myös lähinnä muistisairaiden ihmisten käyttöön kehitettyjä turvahälyttimiä, joista saattaa joissakin tilanteissa olla hyötyä myös epilepsiaa sairastavalle. Paikantavasta turvarannekkeesta voi olla hyötyä, jos henkilö lähtee tajunnanhämärtymiskohtauksen aikana harhailemaan. Kaatumishälytin tunnistaa kaatumisesta johtuvan tärähdyksen ja hälyttää, jos se ei havaitse henkilön nousevan ylös. Käyttäjänsä elintoimintoja seuraava älykello hälyttää havaitessaan jotain poikkeavaa.

Vaikeavammainen henkilö  voi saada tukea hälyttimiin kunnan vammaispalvelusta. Lue vaikeavammaisuuden arvioinnista Vammaispalvelujen käsikirjasta (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Jos saat kunnan kotihoidon palveluja, tavallinen turvapuhelin voi järjestyä sitä kautta. Turvahälytinpalvelua voit hankkia myös itse.

Kodin turvallisuutta parantavista ratkaisuista voit lukea lisää Asuminen-otsikon alta.