Asuminen
Asumisratkaisut ovat yksilöllisiä. Niihin vaikuttaa epilepsian ohella koko elämäntilanne. Moni voi asua yksin epilepsiasta huolimatta. Moni vaikeaa epilepsiaa sairastava tarvitsee toisen ihmisen apua ja/tai erilaisia apuvälilineitä omatoimisen selviytymisen tukena. Osa tarvitsee runsaammin apua ja valvontaa (palveluasumista).
Tutustu Epilepsialehden artikkeleihin erilaisista asumisratkaisuista (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).
Kodin turvallisuutta voi parantaa
Pohdi läheistesi ja epilepsian hoidosta vastaavien ammattilaisten kanssa epilepsiaasi liittyviä turvallisuusriskejä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla
- Miten usein epilepsiakohtauksia tulee, millaisia ne ovat?
- Millaisia vaaratilanteita kohtaukset voivat aiheuttaa?
- Voiko riskeihin varautua?
- Mikä olisi paras keino varautua?
Useimmiten kyse on tapaturmariskeistä liittyen epilepsiakohtauksiin ja niistä toipumiseen, jolloin toimintakyky ei vielä ole palautunut. Kannattaa miettiä kodin materiaaleja sekä kalusteita ja niiden sijoittelua. Onko teräviä kulmia ja särkyviä esineitä? Onko riski esimerkiksi saada palovamma kuumasta vedestä tai astiasta? Kodin turvallisuutta voivat parantaa pienet apuvälineet kuten termostaattihana ja automaattihana, ajastetut sähköpistokkeet esimerkiksi silitysraudalle ja ajastettu liesi.
Vammaispalvelu korvaa kodin muutostöitä vaikeavammaiselle
Joskus kodissa pitää tehdä turvallisuutta ja omatoimisuutta edistäviä korjauksia. Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöiden aiheuttamia kohtuullisia kustannuksia, mikäli hän vammansa tai sairautensa johdosta niitä välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunta voi antaa kotiin tai korvata myös itsenäistä pärjäämistä tukevia välineitä ja laitteita, kuten hälytyslaitteita.
Vaikeavammaisuutta ei määritellä minkään yksittäisen diagnoosin pohjalta. Vaikeavammainen on ihminen, jolla on vamman tai sairauden takia pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Lue vaikeavammaisuuden arvioinnista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolta Vammaispalvelujen käsikirjasta (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Vammaispalvelulain mukaisina muutostöinä voidaan esimerkiksi poistaa kynnyksiä, kiinnittää tukikaiteita tai muuttaa wc- ja peseytymistiloja turvallisiksi.
Taloudellista tukea asunnonmuutostöihin voit hakea kunnan vammaispalvelusta. Hakemuksen liitteeksi tarvitset lääkärinlausunnon. Myös esimerkiksi kuntoutusohjaajan tai hoitavien terapeuttien arvioita muutostöiden tarpeesta voi olla liitteenä.
Jos et ole oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin asunnon muutostöihin, voit tiedustella valtion rahoittamaa muutostyö- ja korjausavustuksia kunnan asuntotoimistosta. Tämän avustukset myöntämiseen vaikuttavat tulot ja varallisuus.
Apua arkeen
Epilepsiat oireilevat usein ennakoimattomasti. Moni pärjää kohtausten välillä itsenäisesti, mutta kohtauksen tullessa tarvitsee apua ja valvontaa.
Saatat tarvita paljon muutakin apua kuin vain kohtauksiin liittyvää avustamista ja valvontaa. Esimerkiksi kognitiivisen toimintakyvyn ja muistin heikkeneminen, liikuntarajoitteet ja lääkkeiden sivuvaikutukset voivat heikentää itsenäistä pärjäämistä.
Kunnan sosiaali- ja vammaispalvelut ovat tukenasi, jos sairauden vuoksi tarvitset apua. Palveluja ovat esimerkiksi
- Kotihoito ja kotipalvelu, jos tarvitset sairauden vuoksi apua selviytyäksesi arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista (maksullinen palvelu)
- Henkilökohtainen apu pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat toistuvasti ja välttämättä toisen henkilön apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista sekä esimerkiksi työstä ja harrastuksista
- Omaishoidontuki perheenjäsentä tai muuta läheistä avustavalle henkilölle.
Palveluasumista voi järjestää monella tavalla
Palveluasumisella tarkoitetaan sopivan asunnon ja toimivien palvelujen muodostamaa kokonaisuutta. Palveluasumista järjestetään sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Se, mitä lakia sovelletaan ja miten palvelut järjestetään, riippuu yksilöllisestä tilanteesta kuten avuntarpeen määrästä.
Järjestämistapoina voi olla
- Tuettu asuminen, jos selviät melko itsenäisesti arjessasi, mutta tarvitset joissakin asioissa tukea. Tuettu asuminen tarkoittaa itsenäisen asumisen tukemista ohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla.
- Palveluasuminen, jos tarvitset runsaammin apua ja huolenpitoa arjessasi. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai muussa asumisyksikössä. Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista voidaan toteuttaa myös omassa omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa.
Lue lisää asumisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolta Vammaispalvelujen käsikirjasta (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Asumistuki tukee pienituloisen asumista
Pienituloinen henkilö voi saada Kelalta asumistukea vuokraan tai vastikkeeseen. Perheen koko ja tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Asumistukea maksetaan kuukausittain, ja päätös tarkistetaan kerran vuodessa.
Lue lisää asumistuesta Kelan verkkosivuilta (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Lisätietoa asumisen palveluista löydät Terveyskylä.fi -sivustolta
