Asuminen
Epilepsiaa sairastavan asumisratkaisut ovat aina yksilöllisiä. Niihin vaikuttaa epilepsian ohella koko elämäntilanne. Moni voi asua yksin epilepsiasta huolimatta. Moni vaikeaa epilepsiaa sairastava puolestaan tarvitsee toisen ihmisen apua ja/tai erilaisia apuvälineitä omatoimisen selviytymisen tukena. Osa tarvitsee runsaammin apua ja valvontaa (palveluasumista).
Tutustu Epilepsialehden artikkeleihin erilaisista asumisratkaisuista.
Kodin turvallisuutta voi parantaa
Pohdi läheistesi ja epilepsian hoidosta vastaavien ammattilaisten kanssa epilepsiaasi liittyviä turvallisuusriskejä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla
- Miten usein epilepsiakohtauksia tulee, millaisia ne ovat?
- Millaisia vaaratilanteita kohtaukset voivat aiheuttaa?
- Voiko riskeihin varautua?
- Mikä olisi paras keino varautua?
Useimmiten kyse on tapaturmariskeistä liittyen epilepsiakohtauksiin ja niistä toipumiseen, jolloin toimintakyky ei vielä ole palautunut. Kannattaa miettiä kodin materiaaleja sekä kalusteita ja niiden sijoittelua. Onko teräviä kulmia ja särkyviä esineitä? Onko riski esimerkiksi saada palovamma kuumasta vedestä tai astiasta? Kodin turvallisuutta voivat parantaa pienet apuvälineet kuten termostaattihana ja automaattihana, ajastetut sähköpistokkeet esimerkiksi silitysraudalle ja ajastettu liesi.
Kodin muutostyöt eli esteettömän asumisen tuki vammaiselle henkilölle
Joskus kodissa pitää tehdä turvallisuutta ja omatoimisuutta edistäviä korjauksia. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hän tarvitsee sitä voidakseen asua vakituisessa asunnossaan. Esteettömän asumisen tukea myönnetään, jos vammainen henkilö ei vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen toimintarajoitteen johdosta selviydy ilman kyseistä tukea asumiseen liittyvistä toiminnoista, kuten päivittäisistä toimista, liikkumisesta tai muista itsenäisistä toimista asunnossa ja sen lähiympäristössä.
Vammaispalvelulaki sisältää vammaisen henkilön määritelmän, jonka perusteella palveluja kuten esteettömän asumisen tukea voidaan myöntää. Sen mukaan vammaispalveluja voivat saada ne vammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Vammaispalveluja myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella silloin, kun muut palvelut eivät riitä vastaamaan henkilön tarpeisiin.
Vammaispalvelulain mukaisina muutostöinä voidaan esimerkiksi poistaa kynnyksiä, kiinnittää tukikaiteita tai muuttaa wc- ja peseytymistiloja turvallisiksi.
Taloudellista tukea asunnonmuutostöihin voit hakea hyvinvointialueen vammaispalvelusta. Hakemuksen liitteeksi tarvitset lääkärinlausunnon. Myös esimerkiksi kuntoutusohjaajan tai hoitavien terapeuttien arvioita muutostöiden tarpeesta voi olla liitteenä.
Apua arkeen
Epilepsiat oireilevat usein ennakoimattomasti. Moni pärjää kohtausten välillä itsenäisesti, mutta kohtauksen tullessa tarvitsee apua ja valvontaa.
Saatat tarvita paljon muutakin apua kuin vain kohtauksiin liittyvää avustamista ja valvontaa. Esimerkiksi kognitiivisen toimintakyvyn ja muistin heikkeneminen, liikuntarajoitteet ja lääkkeiden sivuvaikutukset voivat heikentää itsenäistä pärjäämistä.
Hyvinvointialueen sosiaali- ja vammaispalvelut ovat tukenasi, jos sairauden vuoksi tarvitset apua. Palveluja ovat esimerkiksi
- Kotihoito ja kotipalvelu, jos tarvitset sairauden vuoksi apua selviytyäksesi arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista (maksullinen palvelu)
- Henkilökohtainen apu vammaisille henkilöille
- Omaishoidontuki perheenjäsentä tai muuta läheistä avustavalle henkilölle.
Asumispalvelut
Asumispalveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella. Palvelut suunnitellaan aina yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on tukea mahdollisuutta asua turvallisesti, osallistua arkeen ja saada tarvitsemansa apu yksilöllisen tarpeen mukaan.
Järjestämistapoina voi olla esimerkiksi
- Tuettu asuminen, jos selviät melko itsenäisesti arjessasi, mutta tarvitset joissakin asioissa tukea. Tuettu asuminen tarkoittaa itsenäisen asumisen tukemista ohjauksella, neuvonnalla ja muilla tarvittavilla sosiaalipalveluilla.
- Palveluasuminen, jos tarvitset runsaammin apua ja huolenpitoa arjessasi. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai muussa asumisyksikössä.
- Vammaispalvelulain mukainen asumisen tuki voidaan toteuttaa myös omassa omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa. Asumisen tuki voi sisältää esimerkiksi päivittäisissä toimissa tarvittavaa apua, ohjausta, valvontaa, vuorokauden eri aikoina saatavaa tukea sekä muuta yksilöllisten tarpeiden mukaista apua. Tarvittaessa asumisen tukeen voidaan yhdistää myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja.
Asumispalveluista peritään yleensä vuokra, ateria- ja muut tavanomaiset asumiskustannukset. Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta peritään tulosidonnainen kuukausimaksu paitsi jos kyseessä on vammaispalvelulain mukainen asumisen tuki. Vammaispalvelulain mukaiset erityispalvelut ovat pääsääntöisesti asiakkaalle maksuttomia.
Lue lisää asumisen tuesta Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivulta (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Taloudellinen tuki asumiskustannuksiin
Pienituloinen henkilö voi saada Kelalta asumistukea vuokraan. Perheen koko ja tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Asumistukea maksetaan kuukausittain, ja päätös tarkistetaan kerran vuodessa.
Lue lisää asumistuesta Kelan verkkosivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Lisätietoa asumisen palveluista löydät Terveyskylästä
