Vaihdevuodet ovat luonnollinen osa naisen elämää, mutta epilepsiaa sairastavalle ne voivat herättää tavallista enemmän kysymyksiä. Muuttuuko kohtausherkkyys? Voiko hormonihoitoa käyttää turvallisesti? Mistä tietää, liittyvätkö uudet oireet vaihdevuosiin vai epilepsiaan?
Tutkimustietoa vaihdevuosien vaikutuksista epilepsiaan on edelleen melko vähän. Nykyisen tiedon perusteella voidaan todeta, että hormonimuutokset voivat vaikuttaa epilepsiaan yksilöllisesti. Yhdellä kohtaukset voivat lisääntyä, toisella pysyä ennallaan ja kolmannella jopa vähentyä. Siksi tärkeintä on oppia tunnistamaan oman elimistön muutoksia.
Mitä perimenopaussi ja menopaussi tarkoittavat?
Vaihdevuodet eivät ole yksittäinen tapahtuma, vaan useita vuosia kestävä elämänvaihe. Vaihdevuosia edeltävää siirtymävaihetta kutsutaan perimenopaussiksi. Sen aikana munasarjojen hormonituotanto alkaa muuttua ja kuukautiskierrot muuttuvat usein epäsäännöllisiksi. Samalla voivat alkaa vaihdevuosioireet, kuten kuumat aallot, yöhikoilu, univaikeudet ja mielialan vaihtelut.
Menopaussi tarkoittaa viimeisiä kuukautisia. Se voidaan todeta jälkikäteen, kun kuukautisia ei ole ollut 12 kuukauteen, eikä taustalla ole muuta syytä.
Menopaussin jälkeen alkaa postmenopaussi, jolloin viimeisistä kuukautisista on kulunut yli vuosi ja estrogeenin sekä progesteronin eli keltarauhashormonin tuotanto on vähentynyt pysyvästi. Juuri perimenopaussin aikana hormonitasot vaihtelevat eniten. Siksi myös epilepsiaa sairastava voi huomata muutoksia kohtauksissa tai niiden hallinnassa.
Miten epilepsia, epilepsialääkkeet ja hormonit liittyvät toisiinsa?
Epilepsian, hormonitoiminnan ja epilepsialääkkeiden välillä on monimutkainen yhteys. Hormonit voivat vaikuttaa aivojen sähköiseen toimintaan ja siten kohtausherkkyyteen. Samalla myös epilepsia voi vaikuttaa elimistön hormonitoimintaan, ja osa epilepsialääkkeistä voi muuttaa hormonien toimintaa tai niiden aineenvaihduntaa. Nykyisen tutkimustiedon mukaan estrogeeni lisää yleensä aivojen sähköistä herkkyyttä, kun taas progesteronilla on usein päinvastainen vaikutus. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi kohtausherkkyys voi joillakin vaihdella vaihdevuosien aikana. Osa epilepsialääkkeistä voi lisäksi vaikuttaa muun muassa sukupuolihormonien toimintaan, D-vitamiinin aineenvaihduntaan ja luuston hyvinvointiin.
Hormonimuutokset voivat näkyä myös epilepsiassa
Tämänhetkinen tutkimustieto viittaa siihen, että hormonien vaihtelu voi vaikuttaa kohtausherkkyyteen. Erityisesti estrogeenin ja progesteronin välinen tasapaino näyttää olevan tärkeä. Perimenopaussin aikana osa epilepsiaa sairastavista huomaa kohtauksien lisääntyvän tai muuttuvan aiemmasta. Kaikille näin ei kuitenkaan käy. Monilla kohtaukset pysyvät ennallaan koko vaihdevuosien ajan. Osalla kohtauksia voi jopa tulla vähemmän menopaussin jälkeen, kun hormonitasot ovat tasaantuneet. Jos kohtaukset ovat aiemmin liittyneet kuukautiskiertoon, myös vaihdevuosien hormonivaihtelut voivat vaikuttaa epilepsiaan tavallista herkemmin. Tiedetään myös, että epilepsiaa sairastavilla vaihdevuodet voivat alkaa keskimäärin hieman aikaisemmin kuin muulla väestöllä. Tämän syytä ei vielä täysin tunneta.
Muutokset eivät aina johdu pelkästään hormoneista
Vaihdevuodet tuovat usein mukanaan myös muita oireita. Kuumat aallot, yöhikoilu, univaikeudet, mielialan vaihtelut ja stressi voivat kuormittaa arkea merkittävästi. Myös nämä tekijät voivat vaikuttaa kohtauksien hallintaan. Kaikki vaihdevuosien aikana ilmaantuvat oireet eivät kuitenkaan johdu suoraan epilepsiasta tai hormoneista. Esimerkiksi muistivaikeudet, keskittymisvaikeudet, väsymys ja mielialan muutokset voivat liittyä vaihdevuosiin, epilepsiaan, epilepsialääkitykseen tai useamman tekijän yhteisvaikutukseen.
Jos uni jää toistuvasti katkonaiseksi tai liian lyhyeksi, kohtausherkkyys voi kasvaa riippumatta siitä, mikä unihäiriön on alun perin aiheuttanut. Oireita kannattaakin tarkastella kokonaisuutena. Hyvä apuväline on kohtauspäiväkirja. Sen lisäksi kannattaa kirjata ylös myös vaihdevuosioireita, unen laatua, mahdollisia lääkitysmuutoksia sekä tavallista kuormittavampia elämäntilanteita. Näin sekä oma että lääkärin arvio tilanteesta helpottuu. Jos kohtauksia alkaa tulla aiempaa enemmän, ne muuttuvat erilaisiksi tai palaavat pitkän kohtauksettoman jakson jälkeen, kannattaa ottaa yhteyttä omaan hoitavaan lääkäriin. Muutosten taustalla voi olla useita syitä, joihin voidaan vaikuttaa.
Hormonihoito ja luuston terveys kannattaa ottaa puheeksi
Moni pohtii, voiko vaihdevuosioireita hoitaa hormonihoidolla, jos sairastaa epilepsiaa. Tutkimustietoa tästä on vielä niukasti, eikä yksiselitteistä vastausta ole. Joissakin tutkimuksissa tietyt hormonihoitovalmisteet näyttivät lisäävän kohtauksia, mutta tutkimukset ovat olleet pieniä ja käytetyt valmisteet poikkeavat osin nykyisin käytössä olevista hormonihoidoista. Siksi hormonihoitoa ei voida pitää automaattisesti sopimattomana epilepsiaa sairastaville, vaan päätös tehdään aina yksilöllisesti.
On myös hyvä tietää, että estrogeenia sisältävä hormonihoito voi vaikuttaa joidenkin epilepsialääkkeiden pitoisuuksiin elimistössä. Erityisesti lamotrigiinia käyttävillä lääkkeen teho voi muuttua hormonihoidon aloittamisen tai lopettamisen yhteydessä. Tämän vuoksi mahdolliset lääkemuutokset ja seuranta kannattaa suunnitella yhdessä epilepsiaa hoitavan lääkärin kanssa.
Osteoporoosi tarkoittaa luuston haurastumista. Luun määrä vähenee ja sen rakenne muuttuu siten, että luu murtuu tavallista herkemmin esimerkiksi kaatumisen yhteydessä. Osteoporoosi kehittyy yleensä hitaasti eikä aiheuta alkuvaiheessa oireita. Siksi sen ehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Vaihdevuosien jälkeen estrogeenin väheneminen nopeuttaa luonnostaan luukatoa. Lisäksi osa epilepsialääkkeistä voi pitkään käytettynä lisätä luuston haurastumisen riskiä. Lääkärin kanssa voi keskustella esimerkiksi D-vitamiinin riittävyydestä, mahdollisesta luuntiheysmittauksesta sekä siitä, tarvitseeko omaa luuston terveyttä seurata tavallista tarkemmin. Luustoa tukevat samat asiat kuin muutenkin terveellistä ikääntymistä: monipuolinen ravinto, säännöllinen liikunta, riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saanti sekä tupakoimattomuus.
Vaihdevuodet ovat uusi elämänvaihe, eivät uusi sairaus
Vaihdevuodet voivat vaikuttaa epilepsiaan, mutta ne eivät automaattisesti tarkoita kohtauksien lisääntymistä tai epilepsian vaikeutumista. Jokaisen kokemus on yksilöllinen, eikä voida ennustaa, miten juuri sinun epilepsiasi reagoi hormonimuutoksiin. Omaa vointia kannattaa kuitenkin seurata ja kertoa muutoksista rohkeasti hoitavalle lääkärille. Kohtauspäiväkirja, hyvä unen hoito ja avoin keskustelu mahdollisista vaihdevuosioireista auttavat löytämään juuri itselle sopivat ratkaisut.