Vanhemmat

Lapsen sairastuminen epilepsiaan koskettaa koko perhettä. Vanhempien lisäksi myös lapsi ja hänen sisaruksensakin tarvitsevat tietoa epilepsiasta, jotta he voivat asettaa sen oikeisiin mittasuhteisiin elämässään. Epilepsiasta on hyvä kertoa lapselle rehellisesti hänen ikä- ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Näin hänen ja sisarusten on myös jatkossa helpompi kysyä asiasta.

Epilepsia herättää kysymyksiä

Lapsi voi pohtia:

• mikä minua/ sisarusta vaivaa?
• parannunko minä/ paraneeko sisarus?
• olenko jotenkin voinut aiheuttaa sairastumisen?
• miten meidän perheellemme käy?

Vanhemmilla on omat mietteensä:

• mitä lapset ajattelevat ja mitä he tietävät epilepsiasta?
• miten epilepsiasta pitäisi puhua lapsille?
• miten käsitellä lapsen huolia ja pelkoja?
• kuka voi tässä auttaa perhettämme?
• miten käy vanhemmuudelle, olenko riittävä?

Sairaudesta keskusteleminen lapsen kanssa

Pienemmälle lapselle leikki on tapa käsitellä asioita, jäsentää ja pohtia. Isomman lapsen kanssa sairauden taas voi ottaa puheeksi esimerkiksi yhteisen tekemisen lomassa ja kysyä, mitä lapsi omasta tai sisaruksen sairastumisesta ajattelee. Lapselle voi sanoa ”Kuule, huomaan, että mietit asiaa. Jutellaanko?”

Lapsi kaipaa ennen muuta turvaa ja huomiota – aina ei tarvitse keskustella juurta jaksain ja syvällisesti. Vanhemmalla ei myöskään ole aina vastauksia lapsen kysymyksiin, mutta yhdessä voitte etsiä tietoa sekä kysyä tarvittaessa lapsen lääkäriltä.

Lasten omalle sivulle on koottu materiaalia epilepsiasta keskustelun avuksi. Osaan kysymyksistä vastaus voi löytyä esimerkiksi Ikiomasta voimakirjastani, Ville ja epilepilandia -tarinasta tai Aapo ja Emma -satukirjasta. 

Vertaistukea perheille

Vertaistuen avulla koko perhe voi saada luottamusta epilepsian kanssa pärjäämiseen. Vertaistukea voit saada Epilepsialiiton kursseilta ja tapahtumista sekä epilepsiayhdistysten perheille järjestämästä toiminnasta. Lue lisää vertaistuesta.