Vaativan leikkauksen ja mahdollisten täydennysleikkausten jälkeen jopa lähes 90 % tarkoin valituista epilepsiapotilaista on jäänyt kohtauksettomiksi.
Noin kolmasosalla epilepsiaa sairastavista lapsipotilaista on niin vaikea epilepsia, että siihen ei lääkehoito millään auta.
Näissä tapauksissa osalle heistä voidaan harkita neurokirurgista hoitomuotoa. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi vaativa aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkaus.
HUSin neurokirurgialla työskentelevä lääkäri ja väitöskirjatutkija Vincent Zheng kertoo, että neurokirurginen hoitomuoto voi olla hyvä ratkaisu, jos epilepsiaa aiheuttava aivojen alue pystytään paikantamaan ja sen poistaminen ei aiheuta potilaalle merkittävää haittaa.
– Jos epilepsian aiheuttajana on huomattavan vaurioitunut toinen aivopuolisko, niin se voidaan eristää terveestä aivopuoliskosta katkaisemalla aivoleikkauksessa kaikki sen hermoyhteydet terveelle puolelle, Zheng sanoo.
Katkaisuleikkaus on hänen mukaansa tunnettu hoitomuotona jo pitkään. Ensimmäisiä kokeiluja on tehty jo 1900-luvun alussa.
– HUSissa näitä leikkauksia on tehty muutamia vuodessa 1990-luvun alusta saakka.
Vaativaan leikkaukseen tulevien lapsipotilaiden keski-ikä on seitsemän vuotta.
Jokaisessa tapauksessa pitää pohtia leikkauksen riskejä ja siitä saavutettavia hyötyjä erikseen.
– Esimerkiksi mitä nuorempi potilas on, sitä suuremmat ovat mahdolliset leikkaukseen liittyvät riskit. Toisaalta mitä nuorempi potilas, sitä vähemmän epilepsia ehtii tehdä kognitiivista haittaa.
Hyviä tuloksia on saavutettu
Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkaus on tuottanut epilepsian hoidossa hyviä tuloksia. HUSissa on juuri julkaistu aiheesta tutkimus.
– HUSissa vuosina 1991–2022 kyseinen leikkaus on tehty kaikkiaan 48:lle potilaalle. Heistä 73 % saavutti kohtauksettomuuden ensimmäisen leikkauksen jälkeen.
Joskus kuitenkin käy niin, että leikkauksen jälkeen huomataan, että kohtaukset jatkuvat edelleen. Sitten tehdään lisätutkimuksia.
– Toisinaan silloin voi ilmetä, että vaurioitunut aivopuolisko on vielä jotenkin yhteydessä terveelle puolelle. Liitoskohta leikataan sitten pois täydennysleikkauksessa.
Yhden tai useamman täydennysleikkauksen jälkeen peräti 88 % potilaista oli kohtauksettomia. Myös leikkauksen vaikutus lapsen kognitiiviseen kehitykseen on usein suotuisa.
Leikkaukseen valitaan huolella
Vincent Zheng kertoo, että aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkaukseen tulee HUSiin potilaita koko maasta.
Aluksi heille tehdään tutkimuksia omassa keskus- tai yliopistosairaalassaan.
– Kun potilas on lähetetty meille HUSiin, niin neuropsykologi tekee tutkimuksia ja tarvittaessa ohjelmoidaan myös lisäkuvantamista. Neurologi tekee oman arvionsa ja myös neurokirurgi keskustelee potilaan kanssa.
Lasten ja heidän vanhempiensa kanssa keskustellaan useita kertoja leikkauksen riskeistä ja tavoitteista.
Tapaukset käydään myös läpi moniammatillisessa epilepsiakirurgiakokouksessa. Päätöksenteossa on mukana monta ihmistä.
Lasten ja heidän vanhempiensa kanssa keskustellaan useita kertoja leikkauksen riskeistä ja tavoitteista.
– On huomattava se, että kyseessä on erittäin iso operaatio. Se vaikuttaa ihmisen koko loppuelämään.
Leikkauksesta kieltäydytään harvoin
Koska leikkauksessa katkaistaan koko sairaan aivopuoliskon yhteydet, suurimmalle osalle potilaista tulee jonkintasoinen toispuolinen näkökenttäheikkous ja toispuolinen raajaheikkous, joista tämä aivopuolisko on aikaisemmin vastannut.
– Näitä heikkouksia voi esiintyä monella lapsella jo ennen leikkausta.