Loppuvuoden juhlapyhät ovat monelle yhdessäolon aikaa, mutta ne voivat korostaa myös yksinäisyyden tunnetta. Hetkittäiset yksinäisyyden kokemukset ovat jokaiselle tuttuja, mutta Tilastokeskuksen mukaan 30 prosenttia suomalaisista kokee itsensä koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus yksinäiseksi.
Yksinäisyys koskettaa kaiken ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia. Olo voi tuntua yksinäiselle myös silloin, kun ympärillä on muita ihmisiä. Yksinäisyyteen auttaa, että tulee nähdyksi ja kuulluksi. Siihen tarvitaan meistä jokaista.
Pienillä ystävällisillä teoilla voi olla iso merkitys
Keräsimme sosiaalisen median kautta epilepsiayhteisön ajatuksia yksinäisyydestä ja siitä, miten yksinäisyyttä voi vähentää. Saimme monia vastauksia ja niissä nousivat esiin esimerkiksi pienet ystävälliset teot, sairauteen liittyvät pelot, onnea tuovat hetket sekä toiveet yhteyden pitämiseen ja siihen, että jokainen saa olla oma itsensä.
Yksinäisyyttä kuvailtiin ja siitä kerrottiin muun muassa näin:
”Parasta olisi se, että pidetään yhteyttä. Joskus ihan sekin, että linkittää vaikka jonkun kivan kuvan, videon tms. piristää. Sairastumiseni puoltoista vuotta sitten epilepsiaan pelästytti ystäviä sekä myös sisaruksiani ja yhteydenpito väheni. Pelko tai epävarmuus iski heille juuri silloin, kun itse olisi eniten tarvinnut tukea. Silloin ja osin edelleen yksinäisyys on voimakasta.”
”Aikoinaan yläasteella koin yksinäisyyttä. Vaikka jossain vaiheessa pääsin porukoihin mukaan, olin yksin. En halunnut aloittaa tupakanpolttoa, jäin yksin. En pukeutunut kuten trendi vaati, jäin yksin. Löysin kavereita koulun ulkopuolelta, jotka hyväksyivät minut minuna. Ihmisten pitäisi sallia kaikkien olla oma itsensä, vaikka ei halua tehdä asioita kuin kaikki muut. Vaikka on hiljaisempi, ei se tarkoita, että ei ystäviä kaipaisi. Rohkeasti vaan juttelemaan sen yksinään olevan kanssa. Ties vaikka hänestä tulisi sydänystäväsi. Yksinäisyyttä voi tuntea ryhmässäkin, jos ei kemiat kohtaa. Tervehtiminen on tärkeää joka tilanteessa. Pienikin huomiointi positiivisesti saa tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Yksin olo on suotava, jos itse haluaa, mutta ei se mitään maksa, että kysyy: onko kaikki hyvin, haluatko liittyä seuraan.”
”Miettii sitä, milloin ja missä on ollut onnellinen.
Voi käydä muistelemassa. Ystävä, sukulainen kuljettaisi. Ei kiirettä. Kahvihetki jossakin.
Minulla on koira. En ole koskaan yksin. Maailman paras koira.
Ostan perjantaisin herkkuja. Hyvä elokuva, monta. Täytän ristikoita.
Tekstiviestejä kavereille. Tietokoneella monenlaista mielenkiintoista.
Saunominen, jos terveys sallii.
Ulkoilua ihaillen maisemia.”
”Yksinäisyyttä vähentää, kun kokee kuuluvansa joukkoon ja pystyy rentoutumaan jutellessa. Myös se, että keskustelu on tasapuolista. Haluaisin, että yksinäisyydestä ymmärrettäisiin, että se ei ole valinta. Jokainen voisi sanoa ihmiselle, jota ei tunne, että moi. Kysyä mitä kuuluu tai vaikka haluaisiko tutustua.”
”Kaikki eivät ole päättäneet jäädä yksin ja yksinäistä voi olla myös monessa eri olosuhteessa.”
”Pieniä tekoja voi olla vaikkapa käden nosto tai tervehtiminen suojatien yli mennessä, kiittää kaupassa myyjää, olla muutenkin positiivisesti sosiaalinen. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät, että kaikki eivät ole samanlaisia. Juttuseuraa olen löytänyt vanhoista ystävistäni ja sosiaalisen median kautta. Puoliso tuo myös juttuseuraa ja paljon.”
”Epilepsiasta ei aina vaan jaksa keskustella kotioloissa. Ystäviä on onneksi tätä varten.”
”Yksinäisyyden tunnetta vähentää kavereiden kanssa oleminen ja kun näkee samaa sairautta sairastavia, niin saa vertaistukea.”
”Minä olen sairastunut ennen kouluikää. Olen kirjoittanut runoja ja saanut ystäviä monesta järjestöstä. Yksinäisyys ei kuulu minun elämääni, mutta olen tehnyt vapaaehtoista työtä noin 70 vuotta yksinäisten ja perheiden parissa. Teen edelleen. Autan myös tänne muuttaneita. Olen saanut ystäviä Filippiineiltä, Keniasta, Turkista, Vietnamista ja Sri Lankasta, joille olen suomalainen äiti. Elämä on arvokas meille kaikille. Kiitän siitä päivittäin.”
”Hyvin simppeli pieni teko: kysyä, miten menee. Se voi olla suuri asia toiselle ihmiselle.”
Sydämellinen kiitos kaikille tekstejä kirjoittaneille! Pidetään huolta toisistamme.