Epilepsia liittyy moniin aivosairauksiin. Uuden tutkimuksen mukaan epilepsia liittyy yhtenä oireena otsa-ohimolohkorappeumaan aikaisemmin luultua useammin. Epilepsia voi ilmetä ihmisellä jopa kymmenen vuotta ennen muistisairauden diagnoosia. Epilepsian tunnistaminen on tärkeää, koska sen hoito voi parantaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua.
Kansallisen Neurokeskuksen koordinoima Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston suurhanke on selvittänyt epilepsian esiintyvyyttä otsa-ohimolohkorappeumaa eli frontotemporaalista dementiaa (FTD) sairastavilla.
Kyseessä on etenevä aivoja rappeuttava sairaus, joka vaikuttaa erityisesti aivojen otsalohkoihin ja ohimolohkoihin.
Apulaisprofessori Eino Soljen vetämässä hankkeessa on mukana Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Annemari Kilpeläinen. Lisäksi hän työskentelee Kuopion yliopistollisen sairaalan Neurokeskuksen erikoislääkärinä.
Kilpeläinen kertoo, että tutkimuksessa analysoitiin Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden potilastietoja vuosilta 2010–2021.
– Kaikkiaan 12 490 potilaan sairauskertomuksista tunnistettiin 245 FTD-potilasta sekä 1 326 Alzheimerin tautia sairastavaa. Epilepsian yleisyyttä tarkasteltiin heidän lisäkseen terveillä verrokeilla.
Kaksi päätulosta
Kilpeläisen mukaan tutkimuksesta on selvinnyt kaksi merkittävää asiaa. Ensinnäkin epilepsiaa näyttäisi esiintyvän enemmän FTD-potilailla kuin esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavilla.
– Tämä on uusi tieto, koska Alzheimerin taudin ja epilepsian yhteyttä on pidetty todella vahvana. Ja vastaavasti yhteyttä otsa-ohimolohkorappeumiin taas heikompana ja siitä ei ole ollut aiemmin kattavia arvioita.
Epilepsiaa on esiintynyt enemmän FTD potilailla jo kymmenkunta vuotta ennen kuin varsinainen muistisairaus puhkeaa.
Toinen mielenkiintoinen tulos on se, miten varhain epilepsian esiintyvyys lähti nousuun FTD-potilailla verrattuna terveisiin verrokkeihin. Tutkimuksessa esiintyvyyttä arvioitiin useissa aikapisteissä kymmenestä vuodesta ennen muistisairauden diagnoosia aina viiteen vuoteen sen jälkeen.
Havaittiin, että epilepsiaa on esiintynyt enemmän FTD-potilailla jo kymmenkunta vuotta ennen kuin varsinainen muistisairaus puhkeaa.
– Tämä on kiinnostava näkökulma. Se herättää myös ajatuksia siitä, onko sairauksien mekanismeissa tiettyjä yhtäläisyyksiä jo varhain, tutkija toteaa.
Epilepsian ja FTD:n yhteys voi vaikuttaa tulevaisuuden diagnooseihin
Annemari Kilpeläinen sanoo, että otsa-ohimolohkorappeumia sairastavien epilepsia voi olla selvästi alidiagnosoitu. Sitä ei siis ole riittävän hyvin tunnistettu.
– Epilepsiakohtauksiahan on hyvin monenlaisia tajuttomuuskouristuskohtauksista hyvin lieväoireisiin. Haasteena on nimenomaan lieväoireisten epileptisen kohtausten tunnistaminen, sillä oireet voivat muistuttaa dementiasairauden oireita, kuten vaikkapa vireystilan äkillistä vaihtelua.
Tutkijan mukaan epilepsian ja FTD:n yhteyden tiedostamisesta voi seurata monenlaista etua.
– Ja toisaalta muistisairauksien ja etenkin FTD-diagnoosin saaneiden seurannassa voidaan kohtausoireiden esiintymistä kartoittaa rutiininomaisemmin. Voidaan myös käynnistää tarvittavia tutkimuksia epilepsian tunnistamiseksi.
Lääkäreillä olisi hyvä olla myös herkkyyttä lähteä tekemään lisätutkimuksia siitä, onko viitettä epilepsiasta.
– Lieväkin kohtausepäily saisi johtaa tarkentaviin tutkimuksiin tässä potilasryhmässä.
Tunnistamisella ja tehokkaalla hoidolla iso merkitys
Toimiva epilepsiahoito voi vaikuttaa suuresti FTD-potilaan elämänlaatuun. Kilpeläisen mukaan erityisen tärkeää on aloittaa hoito heti siinä vaiheessa, kun epilepsia on tunnistettu.
– Lyhyetkin kohtausoireet vaikuttavat tiedonkäsittelytoimintoihin, kuten muistitoimintoihin ja hahmottamiseen.
Mikäli kohtausoireet toistuvat hoitamattomina, niin tiedonkäsittelyn heikentyminen voi kiihtyä.
– Toistuvat epileptiset kohtaukset ja niihin liittyvät muistikatkokset kuormittavat jo heikentyneitä tiedonkäsittelytoimintoja.
Tunnistamisella ja tehokkaalla hoidolla on siis todella iso merkitys.
Toisaalta kun sopiva lääkehoito epilepsiaan on löytynyt, niin parhaimmillaan epilepsiaan liittyvät kohtausoireet jäävät kokonaan pois.
– Epilepsiasairaus ei näissä tapauksissa aiheutakaan lisäkuormaa tai nopeuta toimintakyvyn laskua. Tunnistamisella ja tehokkaalla hoidolla on siis todella iso merkitys, Kilpeläinen painottaa.
Jatkotutkimustakin vielä tarvitaan
Itä-Suomen ja Oulun yliopiston kansainvälistäkin huomiota saanut suurhanke on jo selvittänyt monta asiaa, mutta jatkotutkimukselle on luonnollisesti tarvetta.
Annemari Kilpeläistä on jäänyt mietityttämään erityisesti yksi asia, johon ei toistaiseksi ole saatu selvyyttä. Kyseessä on se, minkälaisia epilepsiakohtaukset olivat tyypiltään.
Vaihtelu eri kohtausten välillä voi olla hyvin vähäoireisesta rajuun kouristeluun.
– Olisi kiinnostavaa selvittää, nouseeko sieltä joku tietty epilepsian kohtaustyyppi, joka ennustaisi muistisairautta vielä tarkemmin. Tämä olisi tärkeä asia ajatellen myös diagnostiikan haastetta.
Toinen tutkimusta vielä vaativa asia on sen selvittäminen, voiko epilepsian puhkeaminen olla dementian hyvin varhainen oire.
– Näin se voisi olla tulostemme valossa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kun epilepsia tuoreeltaan diagnosoidaan, niin voisimme siinä vaiheessa ennustaa, että henkilö tulee sairastumaan joko otsaohimolohkorappeumaan tai johonkin muuhun muistisairauteen. Epilepsia ei siis ole kaikilla FTD:n ensioire.
Muistisairausriskistä ei kannata olla liian huolissaan
Neurologian erikoislääkäri Annemari Kilpeläinen tekee työnsä ohella väitöskirjaa. Hän paneutuu siinä FTD-sairauskirjon erityispiirteiden tarkempaan kuvailuun.
– Yhtenä osatyönä tutkittiin epilepsian esiintyvyyttä näillä potilailla.
Hän näkee kaiken kaikkiaan FTD:n hyvin mielenkiintoisena sairauskirjona.
– Toisaalta epilepsia on minulle sydäntä lähellä olevaa arkityötä. Näen päivittäisessä työssäni Epilepsiakeskuksen neurologina sen, miten tärkeää on tehokas ja yksilöllinen hoito kyseiseen sairauteen.
Kyllä hoitavat lääkärit reagoivat, jos vaikkapa muistioireita alkaa ilmaantua.
Kilpeläinen haluaa vielä hieman rauhoitella epilepsiaa sairastavia. Riskistä sairastua muistisairauteen ei kannata olla liian huolissaan.
– Epilepsiaa sairastavia seurataan hyvin tarkasti. Kyllä hoitavat lääkärit reagoivat, jos vaikkapa muistioireita alkaa ilmaantua.