Suomen aivoterveysstrategia huomioi myös epilepsian

Epilepsiaa sairastavien kannattaa panostaa omaan aivoterveyteensä. Pään suojeleminen vammoilta, mahdollisimman hyvin nukkuminen ja päihteiden käytön välttäminen ovat tässä konkreettisia keinoja.

Aivoterveys nousee julkisessa keskustelussa yhä useammin esille. Sillä tarkoitetaan läpi elämän jatkuvaa aivojen hyvää toimintakykyä ja hyvinvointia.

Kyseessä ei ole mikään pieni asia.

Aivosairaudet aiheuttavat terveiden elinvuosien menetyksiä enemmän kuin mitkään muut taudit. Joka kolmas kuolema Suomessa johtuu aivosairauksista, joista yleisimpiä ovat muistisairaudet, masennus ja aivoverenkiertohäiriöt.

Aivoterveyttä viedään nyt eteenpäin laajojen hartioiden turvin. Suomen aivoterveysstrategiaa on koostamassa laaja verkosto erilaisia toimijoita.

Mukana ovat Kansallinen Neurokeskus sekä Suomen Aivot ry, jonka jäsen myös Epilepsialiitto on.

– Pyrimme siihen, että aivoterveyteen liittyviä asioita otettaisiin yhteiskunnan päätöksenteossa laajasti ja kaikilla osa-alueilla huomioon, sanoo Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja, Oulun yliopiston neurologian professori Mika Martikainen.

Aivoterveysstrategialla halutaan lisätä yleistä tietoisuutta aivoterveydestä ja tuoda esille keinoja vahvistaa aivojen hyvinvointia.

– Tärkeitä osia strategiaa ovat myös aivoterveyden ja aivosairauksien tutkimus, kehitys ja innovaatiot sekä aivosairauksien hoidon kehittäminen, Martikainen jatkaa.

Epilepsian osalta strategia korostaa aivosairauksien ennaltaehkäisyä, oikea-aikaista diagnostiikkaa ja laadukasta hoitoa.

Mika Martikainen näkee kiireellisen hoidon Suomessa toimivan hyvin, mutta kiireettömien hoitojen tilanteesta hän on huolissaan.

– Etenkin perustason sote-palvelut toteutuvat tällä hetkellä valitettavasti eriarvoisesti.

Ikääntyminen tuo monia haasteita

Professori Martikaisen mukaan yksi tosiasia vaikuttaa koko ajan suomalaisten aivoterveyden taustatekijänä. Me ikäännymme melkoisella vauhdilla.

Eliniänodotteen pidentyminen enteilee monien ikääntymiseen liittyvien aivosairauksien yleistymistä lähivuosikymmeninä.

Se tuo yhteiskunnalle uudenlaisia haasteita. On pohdittava sitä, miten ihmiset ja heidän aivonsa voivat mahdollisimman hyvin pitkälle vanhuuteen saakka.

– Etenkin nuorten lisääntyneet mielenterveyden haasteet ovat toinen merkittävä huolenaihe.

Työelämäkin on muuttunut kognitiivisesti vaativammaksi, mikä kuormittaa aivoja monella tavalla.

– Työuran aikana joudutaan uusien taitojen ohella opettelemaan entistä useammin uusi ammattikin, Martikainen toteaa.

Hän arvioikin, että Suomi ei pysy globaalin talouden vauhdissa ilman ihmisten mahdollisimman hyvää aivoterveyttä.

– Jotta aivoterveyden asia edistyisi, niin poliittinen päätöksenteko on saatava mukaan. Haluammekin saada Suomen aivoterveysstrategian elementtejä jo seuraavaan hallitusohjelmaan.

Mika Martikainen huomauttaa, että aivoterveys ei kuitenkaan ole vain tulevaisuuden haaste, vaan se on osin jo nyt mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Esimerkiksi pyrkimys rajoittaa lasten ja nuorten kännykänkäyttöä liittyy vahvasti aivoterveyteen.

– Maailman muuttumista emme voi pysäyttää, mutta voimme miettiä sitä, miten pärjäämme muuttuvassa maailmassa niin, että aivomme voisivat mahdollisimman hyvin.

Jokainen voi toimia oman aivoterveytensä hyväksi

Martikaisen mukaan aivoterveys koskee meitä kaikkia. Aivoja pitää suojella syntymästä vanhuuteen saakka.

– Ihminen ei koskaan ole niin vanha, etteikö aivojen hyväksi kannattaisi tehdä jotain, eikä ikinä ole liian aikaista aloittaa.

Professori antaa muistisäännön. Ne asiat, jotka ovat sydämelle terveellisiä, tekevät lähtökohtaisesti myös aivoille hyvää.

– Ei kannata tupakoida ja verenpaine sekä verensokeri kannattaa pitää normaalilla tasolla. Ylipainoa on hyvä välttää ja liikkua säännöllisesti. Ei tarvita kilpaurheilua, vaan tavallinen arkiliikunta riittää, Martikainen luettelee.

Lihasten tapaan aivotkin pitävät siitä, että niitä käytetään aktiivisesti.

– Kiinnostus maailman eri asioita kohtaan sekä aktiiviset sosiaaliset suhteet ovat aivoillekin hyväksi.

Hyvän unen merkitystä neurologian professori korostaa. Koko ajan julkaistaan uutta tutkimusta unen vaikutuksesta hyvinvoinnillemme.

– Meillä Oulun yliopistossa tutkitaan aivojen glymfaattista kiertoa, joka on eräänlainen viemärijärjestelmä. Se puhdistaa unen aikana aivokudoksesta erilaisia kuona-aineita pois.

Epilepsialiitto mukana strategian suunnittelussa

Monien muiden potilasjärjestöjen tapaan myös Epilepsialiitto osallistuu Suomen Aivot ry:n jäsenjärjestönä kansallisen aivoterveysstrategian suunnitteluun.

Mika Martikaisen mukaan epilepsiaa sairastavien on hyvä panostaa omaan aivoterveyteensä.

– Suojellaan päätä vammoilta, nukutaan hyvin ja vältetään päihteiden käyttöä, hän antaa käytännön vinkkejä.

Professori huomauttaa, että epilepsian hoidon jatkuva kehittyminen parantaa jo itsessään epilepsiaa sairastavien aivoterveyttä.

– Uudet lääkkeet ovat tärkeä asia. Erityisesti sillä on vaikutusta, että pystytään räätälöimään hoitoa mahdollisimman hyvin potilaalle sopivaksi lääkkeiden siedettävyyden ja sivuvaikutusten suhteen.

Kaikista lääketieteen keinoista huolimatta on edelleen ihmisiä, joilla epilepsia on vaikeahoitoinen, eikä kohtauksettomuutta saavuteta.

– Silloin pyritään siihen, että heidän arkipäivän vointinsa ja toimintakykynsä olisivat niin hyvällä tasolla kuin mahdollista. Mitä vähemmän epilepsia määrittää elämää, sitä parempi, Martikainen kiteyttää.

Yksittäisellä asiallakin on merkitystä

Mika Martikainen on työskennellyt lääkärinä noin 25 vuotta ja neurologian erikoislääkärinä vuodesta 2009 lähtien. Hän hoitaa neurologina myös epilepsiapotilaita.

Professori kertoo havainneensa, kuinka kokonaisvaltainen asia epilepsia perheessä on.

– Joskus aikuisikäisenkin vaikeaa epilepsiaa sairastavan ikääntyvät vanhemmat saattavat olla hyvin intensiivisesti mukana hänen hoidossaan ja arjessaan.

Martikaisen mukaan epilepsiaa ei yleensä voida täysin parantaa. Silti lääkärillä on näissäkin tilanteissa paljonkin tehtävää.

– Jonkin yksittäisenkin asian saaminen paremmalle tolalle voi olla potilaalle merkittävä asia. Samoin inhimillinen kohtaaminen ja toivon antaminen ovat aina olennaisia asioita myös epilepsiaa sairastavan kohdalla.

Kiireisen työn vastapainoksi oululaisprofessori huoltaa omia aivojaan esimerkiksi lukemalla rauhassa hyvää romaania. Se kuljettaa mielen kohti aivan uusia maailmoja.

– Myös luonnon ilmiöiden aistiminen esimerkiksi metsässä lenkkeillessä on miellyttävää ja elvyttävää, Martikainen sanoo.