Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkauksista on saatu hyviä tuloksia

Vaativan leikkauksen ja mahdollisten täydennysleikkausten jälkeen jopa lähes 90 % tarkoin valituista epilepsiapotilaista on jäänyt kohtauksettomiksi.

Noin kolmasosalla epilepsiaa sairastavista lapsipotilaista on niin vaikea epilepsia, että siihen ei lääkehoito millään auta.

Näissä tapauksissa osalle heistä voidaan harkita neurokirurgista hoitomuotoa. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi vaativa aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkaus.

HUSin neurokirurgialla työskentelevä lääkäri ja väitöskirjatutkija Vincent Zheng kertoo, että neurokirurginen hoitomuoto voi olla hyvä ratkaisu, jos epilepsiaa aiheuttava aivojen alue pystytään paikantamaan ja sen poistaminen ei aiheuta potilaalle merkittävää haittaa.

– Jos epilepsian aiheuttajana on huomattavan vaurioitunut toinen aivopuolisko, niin se voidaan eristää terveestä aivopuoliskosta katkaisemalla aivoleikkauksessa kaikki sen hermoyhteydet terveelle puolelle, Zheng sanoo.

Katkaisuleikkaus on hänen mukaansa tunnettu hoitomuotona jo pitkään. Ensimmäisiä kokeiluja on tehty jo 1900-luvun alussa.

– HUSissa näitä leikkauksia on tehty muutamia vuodessa 1990-luvun alusta saakka.

Vaativaan leikkaukseen tulevien lapsipotilaiden keski-ikä on seitsemän vuotta.

Jokaisessa tapauksessa pitää pohtia leikkauksen riskejä ja siitä saavutettavia hyötyjä erikseen.

– Esimerkiksi mitä nuorempi potilas on, sitä suuremmat ovat mahdolliset leikkaukseen liittyvät riskit. Toisaalta mitä nuorempi potilas, sitä vähemmän epilepsia ehtii tehdä kognitiivista haittaa.

Hyviä tuloksia on saavutettu

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkaus on tuottanut epilepsian hoidossa hyviä tuloksia. HUSissa on juuri julkaistu aiheesta tutkimus.

– HUSissa vuosina 1991–2022 kyseinen leikkaus on tehty kaikkiaan 48:lle potilaalle. Heistä 73 % saavutti kohtauksettomuuden ensimmäisen leikkauksen jälkeen.

Joskus kuitenkin käy niin, että leikkauksen jälkeen huomataan, että kohtaukset jatkuvat edelleen. Sitten tehdään lisätutkimuksia.

– Toisinaan silloin voi ilmetä, että vaurioitunut aivopuolisko on vielä jotenkin yhteydessä terveelle puolelle. Liitoskohta leikataan sitten pois täydennysleikkauksessa.

Yhden tai useamman täydennysleikkauksen jälkeen peräti 88 % potilaista oli kohtauksettomia. Myös leikkauksen vaikutus lapsen kognitiiviseen kehitykseen on usein suotuisa.

Leikkaukseen valitaan huolella

Vincent Zheng kertoo, että aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkaukseen tulee HUSiin potilaita koko maasta.

Aluksi heille tehdään tutkimuksia omassa keskus- tai yliopistosairaalassaan.

– Kun potilas on lähetetty meille HUSiin, niin neuropsykologi tekee tutkimuksia ja tarvittaessa ohjelmoidaan myös lisäkuvantamista. Neurologi tekee oman arvionsa ja myös neurokirurgi keskustelee potilaan kanssa.

Lasten ja heidän vanhempiensa kanssa keskustellaan useita kertoja leikkauksen riskeistä ja tavoitteista.

Tapaukset käydään myös läpi moniammatillisessa epilepsiakirurgiakokouksessa. Päätöksenteossa on mukana monta ihmistä.

Lasten ja heidän vanhempiensa kanssa keskustellaan useita kertoja leikkauksen riskeistä ja tavoitteista.

– On huomattava se, että kyseessä on erittäin iso operaatio. Se vaikuttaa ihmisen koko loppuelämään.

Leikkauksesta kieltäydytään harvoin

Koska leikkauksessa katkaistaan koko sairaan aivopuoliskon yhteydet, suurimmalle osalle potilaista tulee jonkintasoinen toispuolinen näkökenttäheikkous ja toispuolinen raajaheikkous, joista tämä aivopuolisko on aikaisemmin vastannut.

– Näitä heikkouksia voi esiintyä monella lapsella jo ennen leikkausta.

Leikkaukseen liittyy monia riskejä. Sen jälkeen voi ilmaantua esimerkiksi aivo-selkäydinnestekierron häiriötä.

– Silloin pitää asentaa niin sanottu sunttisysteemi, jolla häiriötä hoidetaan ohjaamalla tätä nestettä aivokammioista pois.

Yksi mahdollinen riski on myös hormoniaineenvaihdunnan häiriö.

– Se on yleensä ohimenevä.

Zheng kertoo, että vanhemmat voivat saamansa monipuolisen tiedon pohjalta luonnollisesti päättää, tehdäänkö lapselle leikkaus.

– Harvemmin kuitenkin siitä kieltäydytään, koska tämä on joissakin harvinaisissa tilanteissa ainoa mahdollisesti parantava hoitovaihtoehto. Päivittäiset kohtaukset aiheuttavat sitä, että lapsen kehitys taantuu. Pahimmillaan ne voivat olla jopa hengenvaarallisia.

Kaksi vuotta seurantaa leikkauksen jälkeen

Kun leikkaus on tehty, potilaat ovat sen jälkeen normaaliin tapaan jonkin aikaa HUSissa seurannassa kotikunnasta riippumatta.

– HUSissa protokolla menee niin, että ensimmäinen tarkastus tulee kahden kuukauden sisällä. Sen jälkeen seuraavat ovat kuuden kuukauden ja kahden vuoden päästä, Zheng kertoo.

Näiden tapaamisten aikana tavataan useita henkilöitä, esimerkiksi lastenneurologi, neuropsykologi ja muita erityistyöntekijöitä.

– Jos kaikki on hyvin kahden vuoden jälkeen, niin sitten siirrytään epilepsiaseurantaan omaan kotiyksikköön.

Leikkaukset kehittyvät koko ajan

Vincent Zheng on työstään luonnollisesti hyvin motivoitunut. Siihen vaikuttaa muun se, että hän saa työskennellä erinomaisen tiimin kanssa.

Hän arvioi, että suomalainen epilepsiakirurgia on koko maailmassakin huippuluokkaa.

– Sama koskee toki myös epilepsian hoitoa muutenkin.

Kuten kaikki lääketiede, myös aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkaukset kehittyvät koko ajan. Asiaan vaikuttavat muun muassa entistä paremmat kuvantamismenetelmät ja muu teknologinen kehitys.

Zheng arvioi, että suomalainen epilepsiakirurgia on koko maailmassakin huippuluokkaa.

– Kehitetään myös tarkempia magneettikuvauslaitteita. Niillä voidaan mahdollisesti nähdä jotakin sellaista, jota aikaisemmin ei ole havaittu, Zheng kertoo.

Maailmalla epilepsiakirurgiassa on alettu käyttää myös laserablaatiota. Menetelmässä hyödynnetään laseria ja erityistä instrumenttia, joka kuljettaa laserin valon epilepsiaa aiheuttavaan kudokseen ja ”polttaa” sen.

– Käyttöön on tullut myös erilaisia uusia stimulaattoreita. Niilläkin on saatu lupaavia tuloksia.

Väitöskirja valmistumassa

Vincent Zheng pitää työssään sen nopeatempoisuudesta, mutta myös pitkäjänteisyyttä vaaditaan.

– Neurokirurgiassa käden jälki myös usein näkyy. Ja tässähän voi oppia uutta jatkuvasti.

Zhengillä riittää nyt tekemistä, koska normaalin lääkärin työnsä ohella hän tekee myös väitöskirjaa. Aihe liittyy aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkauksiin.

– Olen aika loppusuoralla ja näillä näkymin väitöstilaisuus olisi ensi vuoden keväällä.

Nuori lääkäri-tutkija on saanut epilepsiaa sairastavien lasten parissa myös henkilökohtaisia oivalluksia.

– Olen huomannut, että onnistuneessa leikkauksessa ei pelkästään lapsen elämä parane tai jopa pelastu, vaan asia koskee koko perhepiiriä.