Kansainväliset neurologian alan huippuammattilaiset kokoontuivat 29.6.–2.7.2024 Helsingissä. Kongressin järjesti Euroopan Neurologiyhdistys (European Academy of Neurology, EAN). Kongressiin osallistui yli 9 000 alan ammattilaista. Epilepsialiitto osallistui kongressiin virtuaaliposterillaan, jossa esiteltiin potilasjärjestön tarjoamaa tukea ja ohjausta epilepsiaa sairastaville ja heidän läheisilleen.
Aivot ohjaavat toimintaamme, käyttäytymistämme ja tunteitamme. Aivot vaikuttavat mielen toimintoihimme, muistiimme ja kommunikaatioomme. On elintärkeää huolehtia aivoterveydestä läpi elämän. Aivoterveys koskettaa meitä kaikkia.
WHO määrittelee aivoterveyden tilaksi, joka mahdollistaa yksilön täyden elinaikaisen potentiaalin riippumatta siitä, onko yksilöllä aivosairautta tai ei. Aivosairaudet ovat maailmassa toiseksi yleisin kuolinsyy ja yleisin vammaisuuden aiheuttaja. Euroopassa neurologiset sairaudet ovat kolmanneksi yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vähintään joka kolmas meistä sairastuu jossain elämänsä vaiheessa neurologiseen sairauteen. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta noin kolmannes johtuu aivosairauksista. Aivosairauksien aiheuttamat vuosittaiset menot Suomessa on arvioitu noin yhdeksäksi miljardiksi.
Nyt on aivoterveyden aika
Kongressissa aivoterveys nousi esiin useissa puheenvuoroissa ja esityksissä. Aivoterveys saa nyt huomiota myös ohjelmatasolla. Käynnissä on muun muassa WHO:n maailmanlaajuinen epilepsian ja muiden neurologisten sairauksien kymmenvuotinen toimintaohjelma, Euroopan Neurologiyhdistyksen aivoterveysmissio, Brain Health Mission sekä Aivoliiton koordinoima Suomen kansallinen aivoterveysohjelma.
Miksi WHO:n IGAP on tärkeä?
Maailmanlaajuinen WHO:n IGAP-toimintaohjelma (The Intersectoral Global Action Plan on epilepsy and other neurological disorders 2022–2031) auttaa vahvistamaan epilepsian ja muiden neurologisten sairauksien ennaltaehkäisyä, tutkimusta ja hyvää hoitoa. Lisäksi se edistää epilepsiaa sairastavien ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia. Toimenpiteet ovat erilaisia eri puolilla maailmaa huomioiden väestön erilaiset tarpeet ja resurssit.
Epilepsia on yksi maailman yleisimmistä aivosairauksista. Maailmanlaajuisesti epilepsiaa sairastaa noin 50 miljoonaa ihmistä. Epilepsiaan on olemassa hyvää hoitoa, mikä ei kuitenkaan toteudu läheskään kattavasti maailmassa. On arvioitu, että noin 75 prosenttia epilepsiaan sairastuneista ei saa kunnollista hoitoa. Matalan tulotason maissa jopa hoitoon pääsy voi olla haasteellista. Hoidon toteutumisen lisäksi, epilepsiaa sairastavat kokevat syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia ympäri maailmaa.
WHO:n ohjelma rohkaisee jäsenmaita merkittäviin investointeihin taakan vähentämiseksi ja epilepsiatiedon, hoidon ja tutkimuksen edistämiseksi. Kansanterveydellisesti jatkuva koordinoitu yhteistyö on välttämätöntä, jotta jokainen epilepsiaa sairastava saa tarvitsemansa hoidon ja tuen sekä mahdollisuuden elää ilman syrjintää.
Lue lisää WHO:n IGAPistä englanniksi: Intersectoral global action plan on epilepsy and other neurological disorders (linkki aukeaa uutteen ikkunaan)
Helsinki on Euroopan aivoterveyden pääkaupunki vuonna 2024
Euroopan Neurologiyhdistys julisti kongressissa Helsingin tämän vuoden Euroopan aivoterveyden pääkaupungiksi. Euroopan Neurologiyhdistys käynnisti vuonna 2023 aivoterveyshaasteen (Brain Health Mission) lisätäkseen tietoisuutta aivoterveydestä ja vähentääkseen aivosairauksien haittoja. Aivoterveysmission tavoitteena on varmistaa, että kaikilla on tietoa ja taitoa pitää huolta optimaalisesta aivoterveydestä ja vahvistaa terveydenhuollon kykyä hoitaa ja tukea aivosairauksia sairastavia ihmisiä.
On tärkeää kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevään työhön, mutta samalla on huomioitava, että aivoterveys on vähintään yhtä tärkeää myös silloin, kun aivoissa on jo jokin vamma tai sairaus. Aivoterveysmissio perustuu tutkimustyöhön, joka korostaa kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä. Nyt on aika priorisoida aivoterveyden tärkeys!
Lue lisää Euroopan aivoterveysmissiosta englanniksi (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)
Kansallinen aivoterveysohjelma korostaa aivojen hyvinvointia
Aivoliitto on käynnistänyt Suomessa kansallisen aivoterveysohjelman vuonna 2023. Kansallinen aivoterveysohjelma tarkastelee aivoterveyttä lasten, nuorten ja ikääntyvien näkökulmasta. Ohjelma korostaa ennakoivaa lähestymistapaa ja aivoterveyttä suojaavia tekijöitä. Pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteena on inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta.
Tänä vuonna aivoterveysohjelmassa keskitytään unen tärkeyteen. Yksi konkreettinen tavoite on virkistävä ja palauttava uni kaikille. Unella on keskeinen merkitys niin aivojen hyvinvoinnin ylläpitämiseen kuin yleisesti terveyteen. Unella on vaikutus tiedonkäsittelyyn, tunteisiin, jaksamiseen, stressinsäätelyyn ja moneen muuhun tärkeään arkipäivän asiaan.
Lue lisää aivoterveysohjelmasta ja tavoitteista (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)
Uusia täsmähoitoja vaikeisiin ja harvinaisiin epilepsioihin
Kongressissa nousi esiin erilaisia teemoja epilepsian diagnostiikasta, erilaisista hoitomuodoista, kokonaisvaltaisesta hoidosta sekä tulevaisuuden näkymistä. Professori Reetta Kälviäisen vetämässä työpajassa käsiteltiin harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden hoidon haasteita sekä uusia näkökulmia hoitoon.
Viime vuosina yhä useamman vaikean epilepsian taustalta on tunnistettu geneettisiä syitä, mikä mahdollistaa uusien täsmähoitojen kehittämisen. Epilepsiakirurgia tarjoaa yhä yksilöllisempää leikkauskirurgiaa potilaille, mikä voi johtaa parempaan leikkauksen jälkeiseen elämänlaatuun ja vähentää leikkauksen jälkeisiä liitännäissairauksia. Tämä luo toivoa vaikeaa epilepsiaa sairastaville ja heidän läheisilleen.
International Bureu for Epilepsy (IBE) presidentti Fransesca Sofia kertoi koskettavasti omakohtaisia kokemuksiaan vaikeaa epilepsiaa sairastavan läheisen näkökulmasta. Puheenvuorossaan hän korosti, että epilepsia on vakava sairaus, joka vaikuttaa suuresti sairastavan ja koko lähipiirin elämään. Epilepsia aiheuttaa huolta läheisissä ja vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa. On erittäin tärkeää, että epilepsiaa sairastavat ja läheiset huomioidaan hoidossa kokonaisvaltaisesti ja empaattisesti.