Epilepsia ja seksuaalisuus

Epilepsialehti - Artikkeli

Seksuaalinen hyvinvointi on yksi elämänlaatua määrittävä tekijä. Useat tavallisimmat sairaudet kuten diabetes, verenpainetauti ja mielialahäiriöt voivat aiheuttaa seksuaalisen toimintakyvyn häiriöitä. Myös epilepsiaan on liitetty samanlaisia ongelmia. Silti niiden yleisyyttä ja luonnetta epilepsiaa sairastavilla on tutkittu vähän ja asia otetaan ehkä harvoin vastaanottokäynneilläkin esiin.

Seksuaalisen toimintakyvyn häiriöt voivat olla seksuaalisen haluun, kiihottumiseen tai orgasmiin liittyviä tai niihin liittyviä kipuoireyhtymiä. Näiden häiriöiden arvioimista vaikeuttaa niiden hyvin henkilökohtainen tunnepohjainen luonne, suhde partneriin sekä ympäristön vaikutus (sosiaaliset, kulttuurin tai muut lähiympäristön tekijät).

Vuonna 1954 kuvattiin ensimäistä kertaa paikallisalkuista epilepsiaa sairastavien kokevan seksuaalisen mielenkiinnon vähenemistä [1]. Muutamia tutkimuksia häiriön yleisyydestä ja luonteesta on tehty, mutta niiden arvioimista vaikeuttaa eri epilepsian kohtaustyyppien tai epilepsiatyyppien, epilepsian kohtaustasapainon ja kohtauksien vaikeusasteen, epilepsiaan sairastumisikä sekä epilepsialääkityksien vaikutuksen arvioiminen koko seksuaalisen toimintakyvyn eri häiriöalueisiin.

Vuonna 2019 julkaistussa meta-analyysissä [2] oli mukana yhdeksän tutkimusta, yhteensä 599 epilepsiapotilasta. Epilepsiapotilaista 58,1 % ilmoitti jonkinlaisesta seksuaalisen toimintakyvyn häiriöistä, kun taas kontrolliryhmästä vastaavanlaisia ongelmia oli 16,5 %. Tässäkin tutkimuksessa todettiin, että vaikka epilepsia näyttäisi olevan riski seksuaalisiin häiriöihin, syyt ovat usein monitekijäisiä.

Seksuaaliset häiriöt epilepsiaa sairastavilla naisilla

Tutkimuksien perusteella 25–63 % terveistä naisista raportoivat kokevansa seksuaalisessa toimintakyvyssä häiriöitä. Epilepsiapotilailla vastaava luku on 10–75 %. Vaihteluväli oirehtivien potilaiden määrässä on siis suuri. On kuitenkin huomattava, että suurin osa tutkimuksista on tehty pienillä potilasmäärillä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että potilailla, joiden epilepsia on hyvässä hoitotasapainossa yhdellä epilepsialääkkeellä, seksuaalinen toimintakyky on normaali. Tavallisimmat potilaiden kuvaamat häiriöt liittyivät seksuaaliseen haluun tai kiihottumiseen [3].

Seksuaaliset häiriöt epilepsiaa sairastavilla miehillä

Edellä olevan meta-analyysin tuloksissa 9 % terveistä miehistä raportoi ongelmia seksuaalisuudessa, kun taas vastaava luku epilepsiapotilaiden kohdalla oli 58,6 % [2]. Epilepsiaa sairastavilla miehillä tavallisimmat seksuaaliset häiriöt liittyivät erektioon ja ennenaikaiseen siemensyöksyyn tai sukupuolisen halun laskuun. Häiriöt näyttäisivät olevan yleisempiä huonossa hoitotasapainossa olevassa epilepsiassa ja jos potilaalla oli epilepsian lisäksi mieliala- tai ahdistuneisuusongelmia [3].
Seksuaalisen toimintakyvyn häiriöiden syitä epilepsiapotilailla

Seksuaalinen hyvinvointi on monen osatekijän summa. Näin ollen myös seksuaalisuuteen liittyvät häiriöt voivat olla jotakin perussairautta sairastavilla moninaiset ja harvoin vain yhden tekijän aiheuttamia. Kuva 1 hahmottaa epilepsiaa sairastavien ihmisten seksuaalisuuteen vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista. Epilepsiapotilailla syiksi voi osoittautua epilepsian tai lääkityksen aiheuttamat hormonaaliset muutokset, psykiatriset liitännäissairaudet, psykososiaaliset tekijät tai hoidosta aiheutuvat haitat.

Kuva 1: Mukaillen artikkelista Rathore C et al. Sexual dysfunction in people with epilepsy. Epilepsy Behav 2019; 100

Epilepsian vaikutukset seksuaalisuuteen

Epilepsiaa sairastavien ihmisten seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat näyttävät alkavan silloin, kun kohtauksetkin alkavat ja olevan yleisempiä kohtauksia saavilla potilailla kuin kohtauksettomilla. Lisäksi ongelmat näyttävät olevan yleisempiä potilailla, joilla on huonossa hoitotasapainossa oleva ohimolohkoepilepsia erityisesti, jos poikkeavan sähköpurkauksen sijainti ja leviämisalue sijoittuu oikeaan ohimolohkoon. Tutkimuksien perusteella on ehdotettu, että epileptinen aktiviteetti häiritsee aivojen oikeanpuolisen hypotalamuksesta erittyvien sukupuolihormonien ja mielihyvä (dopamiini) hormonin eritystä aiheuttaen siten seksuaalisuuden ongelmia näillä potilailla [4]. Tutkimuksia epilepsian aiheuttamista hormonaalisista muutoksista on kuitenkin vielä vähän.

Parisuhteeseen ja seksuaaliseen aktiivisuuteen voivat vaikuttaa myös ahdistuneisuus tai pelko epileptisestä kohtauksesta.

Epilepsialääkityksen aiheuttamat haitat seksuaalisuuteen

Epilepsialääkkeistä niin sanotut entsyymi-induktorit (esim. karbamatsepiini) voivat vaikuttaa seksuaalisuuden kokemuksiin useallakin eri mekanismilla. Karbamatsepiini saattaa vähentää aktiivisen testosteronin määrää ja siten aiheuttaa seksuaalisuuteen häiriöitä. Uudempien epilepsialääkkeiden kohdalla on tällä hetkellä varsin vähän tutkimuksia, ja näyttäisi siltä, että ne aiheuttavat joka tapauksessa vähemmän häiriöitä kuin karbamatsepiini.

Mielialahäiriöt ja seksuaalisuus

Epilepsiaan näyttäisi liittyvän suurentunut riski mielialahäiriöihin, joihin on taas liitetty 50–70 % riski seksuaalisen toimintakyvyn häiriöihin. Toisaalta taas eri syistä johtuvat seksuaalisen toimintakyvyn ongelmat lisäävät riskiä mielialahäiriöihin. Tämä kuvastaa hyvin seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien monitahoisuutta: moni asia voi olla vaikuttamassa seksuaalisen häiriön syntymiseen, mikä taas voi aiheuttaa uusia ongelmia.

Epilepsian hoitotavoitteena on kohtauksettomuus ja toisaalta mahdollisimman vähäiset sivuvaikutukset epilepsian lääkityksestä. Kohtauksettomuus on tutkimusten mukaan oikea tavoite myös mielihyvää tuottavalle seksuaalisuudelle.

Lähteet:

[1] Gastaut H, Collomb H. Sexual behavior in psychomotor epileptics. Ann Med Psychol (Paris) 1954;112:657–96
[2] Zhao S et al. Association between epilepsy and risk of sexual dysfunction: A meta-analysis. Seizure 2019;65:80-88
[3] Rathore C et al. Sexual dysfunction in people with epilepsy. Epilepsy Behav 2019; 100
[4] Herzog et al. Reproductive endocrine disorders in men with partial seizures of temporal lobe. Arch Neurol 1986;43:347-50

  • Lehden numero: 2/2021
  • Teksti: neurologian erikoislääkäri Salla Lamusuo
  • Kuvat: Epilepsialiitto
  • Diagnostiikka ja hoito

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?

Aiheeseen liittyvää