Epileptinen sarjakohtaus voi aiheuttaa potilaan vammautumisen tai kuoleman. Sen hoito vaatii ripeyttä ja riittävän suuria lääkeannoksia.
Epileptisellä sarjakohtauksella (status epilepticus) tarkoitetaan pitkittynyttä tai tiheästi toistuvaa epileptistä kohtausta. Yleisiä epileptisen sarjakohtauksen syitä ovat aivoverenkierron häiriöt, aivovammat, päihteiden käyttö ja epilepsialääkityksen laiminlyönti.
Epileptinen kohtaus johtuu poikkeavasta purkauksellisesta aivosähkötoiminnasta. Se aiheuttaa ohimenevän aivotoimintojen häiriön. Valtaosassa tapauksia epileptinen kohtaus ohittuu itsestään.
Epileptinen sarjakohtaus taas on tila, jossa epileptinen kohtaus pitkittyy, koska kohtauksen loppumisesta vastaavat mekanismit pettävät. Yleisimmin sarjakohtaus ilmenee tajuttomuuskouristuskohtauksina.
Joni Sairasen väitöskirja Incidence, Treatment, and Outcome of Status Epilepticus in Adults: A Prospective Cohort Study (Status epilepticuksen ilmaantuvuus, hoito ja ennuste aikuisilla: prospektiivinen seurantatutkimus) tarkastettiin toukokuun 2022 lopussa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
Hoidon viivästyminen vie lääkkeiltä tehoa
Väitöstutkimuksessaan Sairanen havaitsi, että epileptisen sarjakohtauksen lääkehoidossa olisi parannettavaa.
Pääsääntöisesti lääkehoito viivästyi kansallisessa Käypä hoito -suosituksessa asetetuista tavoiteajoista.
– Viiveitä selittivät ensihoitoyksikön matka-ajat, harvinaisten kohtaustyyppien puutteellinen tunnistaminen, pitkä viive aivosähkökäyrätutkimukseen pääsyssä sekä hidas siirtymä toisen ja kolmannen linjan lääkkeisiin sairaalassa.
Sairasen mukaan hoidon nopea aloittaminen on hyvin tärkeää. Muuten erityisesti ensimmäisen vaiheen lääkkeet eivät tehoa yhtä hyvin kuin jos ne annettaisiin varhaisessa vaiheessa kohtausta.
Ensimmäisen ja toisen vaiheen lääkkeiden aloitusannokset usein myös alittivat hoitosuosituksen tavoiteannokset. Syynä voi olla se, että keskushermostoa lamaavien lääkkeiden käyttöön liittyy aina riskejä, ja niitä annostellaan varoen.
– Suomessa panostetaan potilasturvallisuuteen todella paljon, ja se on hyvä asia. Mutta tämä ei saa johtaa siihen, että tutkimuksissa turvallisiksi todettuja lääkeannoksia alitetaan sen takia, että pelätään lääkehaittoja, Sairanen sanoo.
Tutkimusta kliinisen työn ohella
Joni Sairasen väitöskirjaprojekti sai alkunsa vuonna 2014, jolloin hän opiskeli Kuopiossa neljättä vuotta lääketiedettä.
– Meillä oli silloin erittäin inspiroiva kliinisen neurologian opettaja, Ossi Nerg. Kiinnostuin erityisesti epileptisistä sarjakohtauksista, koska niiden hoito on haastavaa ja kohtausten syyt niin moninaisia.
Sairanen laati tutkimussuunnitelman neurologian professori Reetta Kälviäisen ja dosentti Harri Hyppölän ohjauksessa. Kolmantena väitöskirjatyön ohjaajana oli akuuttineurologi Anne-Mari Kantanen.
Väitöskirjansa aineiston Sairanen keräsi itse. Tutkimuspotilaita olivat kaikki 137 epileptisen sarjakohtauksen saaneet KYSin päivystysalueen aikuispotilaat aikavälillä 23.3.–31.12.2015.
– Haastattelin potilaat puhelimessa kuukausi kotiutumisen jälkeen ja määritin heidän toipumisensa Glasgow Outcome Scale – Extended -asteikolla. Tutkimukseen liittyvät tilastolliset analyysit tein KYSin Epilepsiakeskuksessa.
Tutkija vertasi potilaiden saamaa hoitoa ja Käypä hoito -suosituksen mukaista hoitoa toisiinsa.
– Lisäksi analysoin ennusteeseen vaikuttavat tekijät ja laskin epileptisen sarjakohtauksen ilmaantuvuuden Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä.
Sairanen on tehnyt monipuolista yleislääkärin työtä suurimman osan aikaa väitöskirjatyön ohessa. Valmistumisen jälkeen hänellä oli puoli vuotta kestänyt nuoremman tutkijan työsuhde Itä-Suomen yliopistoon.
– Jonkin verran otin omaa tutkimusvapaata. Pidin ohessa myös yksityisvastaanottoa sen verran kuin tutkimustyöltäni ehdin.
Epilepsiatutkimussäätiöllä (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) oli tärkeä rooli tutkimuksen alkuvaiheessa. Säätiö myönsi nuorelle tutkijalle ensimmäisen kannustusapurahan.
Poikkeaa tavallisesta epileptisestä kohtauksesta
Joni Sairasen tutkimustyö ajoittui kiinnostavalle ajanjaksolle, koska silloin tapahtui muutos epileptisen sarjakohtauksen määritelmässä.
– Epileptistä kohtausta on pidetty sarjakohtauksena vasta, jos se kestää vähintään puoli tuntia. Tämä määritelmä on ongelmallinen, koska sarjakohtauksen hoito pitää aloittaa jo aiemmin.
Kansainvälinen tiedejärjestö ILAE julkaisi vuonna 2015 sarjakohtaukselle uuden operatiivisen määritelmän. Se painottaa varhaisen lääkehoidon tärkeyttä.
– Tajuttomuuskouristuskohtauksessa lääkehoito pitäisi aloittaa jo viidessä minuutissa. Puoli tuntia on niin pitkä aika, että siinä on riski potilaan vammautumisesta.
Vain osa epilepsiapotilaista on koskaan saanut epileptisen sarjakohtauksen.
– Toisaalta kaikilla epileptisen sarjakohtauksen saaneista ei koskaan diagnosoida epilepsiaa. Sarjakohtauksen syy voi olla tilapäinen, vaikkapa vaarallisen matala verensokeri, lääkemyrkytys tai päihteet.
Sairasen mukaan jokaisella epileptisellä kohtauksella on jokin neurofysiologinen syy. Tämä koskee myös epileptisiä sarjakohtauksia.
– Aivokudoksessa voi olla rakenteellinen vaurio tai vika. Vakavat rakenteelliset viat ovat yhteydessä vaikeampiin ja hankalasti hoidettaviin kohtauksiin. Toisinaan kohtauksen syy taas jää tuntemattomaksi.
Sarjakohtaukset eivät johdu epilepsian huonosta hoidosta
Joni Sairanen huomauttaa, että vaikka epileptisten sarjakohtausten ilmaantuvuus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä oli suuri, ei ole viitteitä siitä, että tämä johtuisi epilepsian huonosta hoidosta.
Moni tutkimuspotilas oli saanut jo kotona kohtauslääkettä, mutta se ei ollut lopettanut kohtausta.
– Ei epileptisiä sarjakohtauksia Suomessa saada siksi, että epilepsian hoidossa olisi olennaisia puutteita. Valtaosalla tutkimuspotilaistani ei ollut epilepsian diagnoosia ennestään.
Hyväkään epilepsialääkitys ei auta ehkäisemään kohtauksia, jos lääkkeitä ei käytetä ohjeiden mukaan.
– Lääkkeiden epäsäännöllinen käyttö voi aiheuttaa epileptisen sarjakohtauksen.
Entä sitten tuoreen lääketieteen tohtorin jatkosuunnitelmat uralleen?
– Olen yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri, jonka yksi kiinnostuksen kohde on akuuttilääketiede. Uskonkin tulevaisuudessa tekeväni paljon päivystysluonteista työtä.
Sairanen näkee sairaalan päivystyksen paikkana, jossa työ on raskasta, mutta palkitsevaa.
– Neurologiset potilaat ovat lääkärin näkökulmasta haastavia. Epileptisten sarjakohtausten hoidossa pitää olla erityisen tarkkana, koska hoidolla on kiire, ja aivot ovat ihmisen tärkein elin.