Kanssatutkimus – tulevaisuuden tapa tehdä tutkimusta

Epilepsialehti

Kanssatutkimus tarkoittaa uudenlaista tapaa tehdä tieteellistä tutkimusta. Terveystutkimuksen alalla esimerkiksi tutkijat, potilaat ja omaiset voivat tehdä tutkimusta yhdessä. Kanssatutkimus voi käytännössä tarkoittaa vaikkapa tutkimuksen aiheen pohtimista yhdessä tutkijoiden kanssa tai tutkimusohjeiden kirjoittamista potilasporukassa muille potilaille ymmärrettävällä tavalla. Potilas tai tietyn terveyshaasteen kanssa elävä henkilö voi haastatella toista vastaavassa tilanteessa olevaa. Kukapa olisi ymmärtävämpi haastattelija kuin toinen vertainen.

Kanssatutkimuksen ihanne on erilaisten kokemusten ja näkökulmien ottaminen huomioon tutkimuksessa ja uuden tiedon tuottamisessa. Kanssatutkimus on sukua kansalaistieteelle, jolla on Suomessa pitkät perinteet. Tämä on tarkoittanut sitä, että tavalliset – ei tutkijataustan omaavat ihmiset voivat osallistua uuden tiedon tuottamiseen. Esimerkiksi luonnontieteellisissä tutkimuksissa kansalaiset tekevät aktiivisesti lintu- ja säähavaintoja. Terveystieteellisissä tutkimuksissa, joissa tutkimuksen kohteena on ihminen, kanssatutkimus on käynnistymässä meillä Suomessa.

Kanssatutkimuksen arvoihin kuuluu yhdenvertainen suhtautuminen kaikkiin tutkimusta tekeviin ihmisiin. Potilaita ja terveyshaasteiden kanssa eläviä henkilöitä arvostetaan oman elämänsä ja tilanteensa asiantuntijoina, joiden kokemustieto on ihannetilanteessa saman arvoista kuin tieteellinen tieto. Tällöin potilaat ja erilaisista terveyshaasteista kokemuksia omaavat henkilöt voivat olla ammattitutkijan rinnalla tutkimuksen suunnittelijoina ja tekijöinä. Ihannetilanteessa tutkimuksen lähtökohtana voivat olla myös potilaiden määrittämät ongelmat ja toiveet. Tämä ajatus eroaa selvästi perinteisestä tavasta tehdä tutkimusta, jolloin ammattitutkija suunnittelee ja tekee tutkimuksen omiin tietoihin ja kokemuksiinsa perustuen. Tällöin tutkimukseen osallistuville henkilölle avautuu asema lähinnä tutkimuskohteena.

Kanssatutkimus nähdään mahdollisuutena parantaa tutkimustiedon tarkoituksenmukaisuutta ja hyödynnettävyyttä. Kanssatutkimuksessa tätä tavoitetta voi palvella moninainen ryhmä tutkijoita, joilla on erilaisia taustoja, kokemuksia ja tietoja liittyen tutkimuksen kohteena olevaan aiheeseen. Tämä auttaa ymmärtämään tutkittavaa aihetta useista näkökulmista ja erilaisten kokemusten kautta. Näin ollen kanssatutkimuksessa pidetään tärkeänä kokemuksellista tietoa, joka voi sisältää myös tunteita ja kehollisia aistimuksia. Ihannetilanteessa kanssatutkimus voi olla vuosia kestävä yhteinen hanke, jossa syntyy monelle eri osapuolelle merkityksellistä tietoa.

Osallistumisen tapa voi vaihdella

Kuten edellä on luonnehdittu, kanssatutkimus tarkoittaa ammattitutkijan ja kanssatutkijan välistä kumppanuutta. Siihen voi kuulua erilaisia tutkimuksen tekoon liittyviä vaiheita, kuten suunnittelu, toteutus, raportointi ja tuloksista tiedottaminen. Yksi keskeisimmistä periaatteista on se, että kanssatutkija voi osallistua tutkimuksen tekemiseen hänelle sopivalla tavalla oman kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaan. Joku voi osallistua tutkimuksen teon yhteen vaiheeseen, joku kaikkiin vaiheisiin. Kanssatutkija voi osallistua uuden tiedon tuottamiseen esimerkiksi kysymysten esittäjänä ja havaintojen tekijänä. Hän voi omien kokemustensa pohjalta antaa arvokkaan panoksen tutkimustiedon osuvuuden ja laadun turvaamiseen.

Osallistumisen tapa ja roolit voivat vaihdella eri osallistujien välillä ja tutkimuksen teon eri vaiheissa. Joku voi olla mukana aktiivisesti ja energisesti, joku toinen hiljaisemmin ja vetäytyvämmin. Joku haluaa olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, toinen työskentelee mieluummin itsenäisemmin. Kanssatutkimuksessa kaikenlainen osallistuminen ja tekeminen on yhtä arvokasta. Yhdessä keskustellen löytyy mielekäs tapa osallistua. Kanssatutkijalla on myös lupa kritisoida, muuttaa mieltä ja vetäytyä tutkimuksen tekemisestä.

Parhaimmillaan kanssatutkimus voi olla voimaannuttava kokemus. Se voi auttaa rakentamaan myönteistä käsitystä itsestä ja omasta kehosta esimerkiksi sairastumisen jälkeen. Tutkimuksen tekoon osallistuminen ja sen eri vaiheet voivat tarjota mahdollisuuden henkilökohtaiseen oppimiseen ja tiedon avulla vaikuttamiseen. Tähän voi sisältyä esimerkiksi kertominen tutkimuksen tuloksista oman potilasjärjestön jäsenille.

Kanssatutkimuksen nykytilanne Suomessa

Terveyden alalla tehtävä kanssatutkimus on Suomessa käynnistymisvaiheessa. Euroopasta ja muualta maailmasta löytyy paljon esimerkkejä toiminnasta, jossa potilaiden osallisuutta tutkimuksen tekemisessä laajennetaan. Esimerkiksi Englannissa, Hollannissa ja Kanadassa potilaiden osallistumista tutkimuksen tekoon on kehitetty noin 15–20 vuoden ajan. Osallistumista kutsutaan usein PPI-toiminnaksi (lyhenne sanoista Patient and Public Involvement), jossa voidaan hyödyntää kanssatutkimuksen ideoita. Haasteena on ollut se, että potilaiden ääni tutkimusta koskevassa päätöksenteossa saattaa kuitenkin jäädä melko hiljaiseksi.

PPI-toiminnan yleistymisen myötä Suomessa otetaan pieniä ja merkittäviä askeleita kanssatutkimuksen suuntaan. Tästä on tarjolla yksittäisiä esimerkkejä, kuten tutkimusraatitoiminta Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. On arkipäivää, että terveystieteellisen tutkimuksen rahoittajat kehottavat tutkijoita huomioimaan potilaita ja asiakkaita jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Tutkimusrahoittajien perustelujen mukaan potilaiden näkökulma voi auttaa suuntaamaan julkiset tutkimusvarat potilaiden kannalta tärkeisiin kysymyksiin ja sujuvoittaa tutkimustiedon siirtämistä käytännön potilastyöhön. Myös eettiset perusteet nousevat esiin. Terveystieteellistä tutkimusta ei tule tehdä ilman, että potilaita on kuultu.

Tämä artikkeli perustuu tuoreeseen kirjaan Kanssatutkimus: Ihanteet ja käytännöt. Kirja on ensimmäinen kanssatutkimuksesta kirjoitettu suomenkielinen teos. Teos käsittelee kanssatutkimusta monitieteisellä ja käytännönläheisellä otteella. Kirja on suunnattu ammattitutkijoille. Se sopii myös osallistuvasta tutkimuksesta kiinnostuneille. Kirjan kirjoittajat ovat mukana Kanssatutkimuksen tutkijaverkostossa, joka pyrkii aktiivisesti edistämään kanssatutkimusta Suomessa. Meri Kulmala, Sanna Spišák & Satu Venäläinen (toim.) Kanssatutkimus: Ihanteet ja käytännöt. Tampere: Tampere University Press, 2023. Kirja on maksuttomasti saatavana verkossa (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Kanssatutkimus-hanke

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä Suomen Akatemian rahoittama Merkityksellisen kanssatutkimuksen organisointi -hanke. Vuosina 2022–2026 toteutettavassa hankkeessa arvioidaan kanssatutkimuksen organisointia ja johtamista terveyteen liittyvässä tutkimuksessa Suomessa ja Kanadassa. Hanketta johtaa professori Päivi Eriksson. Jutun kirjoittaja Eeva Aromaa työskentelee Kanssatutkimus-hankkeessa Itä-Suomen yliopistolla.

  • Lehden numero: 4/2023
  • Teksti: tutkija, kokemustoimija Eeva Aromaa, Merkityksellisen kanssatutkimuksen organisointi -hanke, Itä-Suomen yliopisto
  • Kuvat: iStock.com/Anna Semenchenko
  • Tutkimus
  • Vaikuttaminen

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?

Aiheeseen liittyvää