Järjestöjen tekemä työ on monella tapaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja vaikuttavaa. Sen kautta voidaan edistää yhteisöllisyyttä, vaikuttamista, palveluiden tarjoamista, vapaaehtoistyötä, kulttuuria ja jopa innovaatioita.
Järjestötyö vaikuttaa myönteisellä tavalla moniin elämän osa-alueisiin. Se yhdistää samasta asiasta kiinnostuneita tai saman kokeneita ihmisiä. Syntyneen yhteisön kautta on mahdollista saada sellaista sosiaalista tukea, joka auttaa selviytymään elämän haasteista. Yhteisen tekemisen ja osallistumisen ohessa saatu vertaistuki antaa apua ja vinkkejä arkeen, esimerkiksi sairastuessa itse tai läheisen sairastuessa.
Toisaalta järjestöt tarjoavat väyliä vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin ja muutoksiin. Vaikuttamisella voidaan edistää esimerkiksi oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja muita tärkeitä asioita. Tyypillisesti järjestöissä kokeillaan innokkaasti uutta ja halutaan löytää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Uudet ideat voivat parhaimmillaan edistää kehitystä ja hyvinvointia.
Vaikuttamisella voidaan edistää esimerkiksi oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja muita tärkeitä asioita.
Järjestöt tarjoavat myös monia palveluita kuten neuvontaa, ohjausta ja koulutusta, jotka täydentävät julkisen sektorin palveluita. Kun palveluita voidaan räätälöidä juuri tietylle ryhmälle, ne vastaavat paremmin heidän erityistarpeisiinsa.
Järjestöissä tehdään vuosittain valtava määrä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyö voi olla konkreettista toiminnan järjestämistä kahvinkeitosta raportointiin. Se voi olla rinnalla kulkemista, auttamista tai omien kokemusten jakamista. Vapaaehtoistyössä voi kehittää osaamistaan ja saada uusia taitoja, mikä voi olla hyödyllistä myös muilla elämänalueilla. Esimerkiksi nuoret voivat saada vapaaehtoistyöstä arvokasta työkokemusta ja itseluottamusta, joka voi auttaa tulevaisuuden työelämässä.
Työtä epilepsiaa sairastavien hyväksi
Mikään ei kuitenkaan synny tai pysy voimissaan itsestään, ei yhdistykset eikä liitot. Epilepsialiitto syntyi, kun Helsingin, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistykset päättivät perustaa valtakunnallisen potilasjärjestön vuonna 1969. Seuraavat kolme vuosikymmentä olivat epilepsiayhdistysten syntymisen kulta-aikaa, jossa kattojärjestöksi ja vapaaehtoisten tukijaksi asettautui Epilepsialiitto.
Epilepsialiitto on vuosien varrella kasvanut pienestä keskisuureksi järjestöksi, joka toimii epilepsiaa sairastavien ja läheisten tukena ja palveluiden tarjoajana. Tällä hetkellä Epilepsialiitossa työskennellään yhdentoista vakituisen työntekijän ja kahden hanketyöntekijän voimin.
Vuosikymmenten aikana tehty ansiokas työ muodostaa vankan pohjan tämän päivän järjestötyölle, vaikka sitä myös haastetaan. Pärjätäkseen järjestökentällä on pysyttävä ajassa, muututtava ja vastattava kohderyhmässä ja yhteiskunnassa ilmenneisiin tarpeisiin. On reagoitava siihen, mikä juuri nyt on tarpeellista.
Liitto tukee jäsenyhdistyksiä
Epilepsialiitto tukee 21 epilepsiayhdistystään tarjoamalla tietoa ja tukea. Tuki sisältää niin hallintoon kuin viestintään, vaikuttamiseen ja muihin ajankohtaisiin asioihin liittyviä asioita. Esimerkiksi yhteiset verkkosivut, jäsenrekisteri, esitteet, kampanjat, vaaliteesit ja ennen kaikkea yhteinen tavoite auttavat viemään yhteistä asiaa eteenpäin. Samalla se edesauttaa sitä, että yhdistyksissä voitaisiin keskittyä kaikkein tärkeimpään, vertaistukeen.
Liitto tarjoaa mahdollisuuksia myös yhdistysten väliseen vertaistukeen kokoamalla vapaaehtoisia tapaamisiin ja koulutuksiin.
Liitto tarjoaa mahdollisuuksia myös yhdistysten väliseen vertaistukeen kokoamalla vapaaehtoisia tapaamisiin ja koulutuksiin. Niitä järjestetään kasvokkain ja etäyhteyksin. Näissä tilaisuuksissa opitaan uutta ja jaetaan ajatuksia sekä toimivia käytäntöjä. Liiton tuki on koettu tärkeänä myös yhdistysten satunnaisissa äkillisissä kriisitilanteissa.
Epilepsialiitto on mahdollistanut paikallisyhdistyksilleen myös taloudellista tukea hakemalla ja edelleen jakamalla Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) myöntämää jäsenjärjestöavustusta. Pienelle paikallisyhdistykselle valtionavustuksen hakeminen ja hallinnointi olisi käytännössä mahdotonta yksin. Jäsenjärjestöavustuksella on siten suuri merkitys yhdistysten toiminnan rahoittamisessa.
Vertaistuki syntyy vapaaehtoisuudesta
Epilepsialiiton järjestötyön ydintä on saattaa vertaistukea tarvitsevia ja sitä tarjoavia yhteen. Kuka tahansa voi jakaa kokemuksiaan, eikä vertaisena toimiminen edellytä koulutusta. Epilepsialiitto järjestää kuitenkin vertaisohjaajakoulutuksia epilepsiaa sairastaville ja läheisille. Koulutuksen kautta oppii jäsentämään omaa tai läheisen epilepsiaa, saa varmuutta ja rohkeutta puhua epilepsiasta avoimesti ja samalla toiveikkaasti. Koulutus auttaa pohtimaan omaa elämäntilannetta sekä tunnistamaan omat rajat ja voimavarat. Vertaistehtävissä eteen voi tulla haastaviakin tilanteita, jolloin valmentautumisen opit ovat erityisen arvokkaita. Liiton työntekijöiden tehtävänä on huolehtia tukea antavien hyvinvoinnista, jota edistämme esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä tukitapaamisia.
Ilman sitoutuneita vapaaehtoisia ja järjestötyön ammattilaisia moni tärkeä asia jäisi tapahtumatta.
Järjestöissä tehdään siis valtava määrä näkyvää ja näkymätöntä työtä. Ilman sitoutuneita vapaaehtoisia ja järjestötyön ammattilaisia moni tärkeä asia jäisi tapahtumatta. Kun toiminta perustuu yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin ja se vastaa ajassa oleviin tarpeisiin, se on merkityksellistä.