Mielen taidoista apua haasteisiin

Epilepsialehti - Artikkeli

Koronapandemian aiheuttama poikkeustila on kestänyt lähes vuoden. Olemme kaikki joutuneet sopeutumaan muutoksiin, jotka koskettavat elämäämme arkisia asioita myöten. Poikkeusaika on tuonut jokaisen elämään rajoituksia ja kenties epävarmuutta tulevasta. Mielen taidoilla ja itsestä huolehtimisen kyvyillä on suuri merkitys haastavina aikoina. Ajattelun ja suhtautumisen tavat sekä pienetkin teot, jotka tukevat mielen hyvinvointia vaikuttavat jaksamiseen paljon.

Mielen hyvinvoinnin tukipilarit löytyvät arjestasi, kun katsot sitä arvostavasti ja hyväksyvästi – elämänkokemus, vahvuudet, myönteiset tunteet, harrastukset ja ihmissuhteet auttavat meitä rakentamaan mielen hyvinvointia.

Iän tuoma viisaus arvoonsa

Elämänkokemuksesta voi ammentaa voimavaroja vaikeuksien koittaessa, sillä aiemmat kokemukset opettavat meille paljon itsestämme ja omista selviytymiskeinoistamme. Tämä elämänkokemuksen tuoma viisaus näkyi Ikäopisto.fi -sivuston käyttäjiltä saaduissa voimavinkeissä. Kysyimme heiltä neuvoja ja hyviksi koettuja selviytymistapoja, joista on ollut tukea korona-ajan arjessa. Esimerkiksi ”Kun kontakteja on vähemmän, kuuntelen toista enemmän ja puhun itse vähemmän” -vinkki on tärkeä huomio siitä, että kohtaamisten määrän väheneminen antaa tilaa yksittäisen kohtaamisen syvenemiselle. Jokainen keskustelu voi olla tärkeä ja mielen hyvinvointia vahvistava.

”Selviämme tästäkin yhdessä” kertoo yhteenkuuluvuuden tunteesta ja luottamuksesta tulevaan. ”Säilytä normaali arkirytmi” on hyvä vinkki kaiken ikäisille – päivän rytmi voi olla sama, vaikka asioita tehtäisiinkin toisin. Myös esimerkiksi videopuhelut tai ”vanhanajan kirjeen tai kortin” kirjoittaminen ovat tuoneet piristystä ja voimaa sekä lähettäjälle että saajalle.

Jokainen keskustelu voi olla tärkeä ja mielen hyvinvointia vahvistava.

Vinkeistä huomaa, että moni on oivaltanut arjen pienten tekojen ja valintojen merkityksen omaan mielen hyvinvointiin. Vinkkejä voi lukea sivustolta lisää ja sinne voi myös jättää omat terveisensä.

Vahvuudet voimavaraksi

Kun elämä haastaa, kannattaa pysähtyä tutkailemaan, mikä on ennen auttanut vastaavissa tilanteissa. Omaa elämäntarinaa tarkastelemalla voi havaita, millaisia selviytymiskeinoja on aiemmin käyttänyt ja mitkä luonteenvahvuudet ovat vaikeuksissa osoittautuneet merkityksellisiksi. Mitä tällaisia vahvuuksia löydät itsestäsi? Kenties huomaamasi vahvuudet, kuten vaikkapa sinnikkyys tai toiveikkuus, ovat tukenasi nytkin?

Omien vahvuuksien tunnistaminen auttaa löytämään itselle tärkeää tekemistä, joka vahvistaa mielen hyvinvointia. Luonteenvahvuuksia voi tunnistaa pohtimalla, mitkä asiat sujuvat kuin luonnostaan ja mitä tehdessä aika kuluu nopeasti. Lisäksi voi miettiä, mistä asioista on saanut kiitosta ja positiivista palautetta muilta. Vahvuuksien käyttäminen on energisoivaa ja vahvistaa luottamusta omiin taitoihin ja kykyihin.

Kun seuraavan kerran teet jotain, joka on niin mieluisaa, että aika lentää, pysähdy hetkeksi. Pohdi, mitä kaikkia luonteenvahvuuksiasi juuri silloin olet ottanut käyttöösi – voit oivaltaa jotain aivan uutta.

Suuntana myönteinen

Hyvän huomaaminen on tärkeä taito, jonka opettelu kannattaa ottaa päivittäiseksi tavaksi. Se voi vaatia sitkeää harjoittelua, mutta harjoitus palkitaan! Kun huomaamme arjessa hyviä asioita, se herättelee myönteisiä tunteita, kuten toiveikkuutta, levollisuutta, kiitollisuutta tai iloa. Ne ovat tunteita, jotka tutkitusti ovat yhteydessä huomiokykymme tarkentumiseen, luovuuden ja optimismin heräämiseen sekä stressin lieventymiseen, jopa fyysiseen toimintakykyymme. Vähitellen hyvän huomaaminen helpottuu, ja se tulee luonnolliseksi tavaksi tarkastella tapahtumia, asioita ja ihmisiä ympärillämme. Myönteiseen suuntaaminen avartaa ajattelua ja tekee näkyväksi uusia mahdollisuuksia omassa arjessa.

Kun suuntaamme tietoisesti katsetta hyvään ja myönteiseen, voi siitä kehkeytyä tapa, jolla on kauaskantoiset positiiviset vaikutukset hyvinvointiimme.

Voimme harjoittaa hyvän huomaamisen taitoa vaikkapa pysähtymällä päivittäin miettimään, mikä kaikki on hyvin nyt tai mikä kuitenkin toimii vielä. Kun suuntaamme tietoisesti katsetta hyvään ja myönteiseen, voi siitä kehkeytyä tapa, jolla on kauaskantoiset positiiviset vaikutukset hyvinvointiimme. Poimimalla lehdistä hyviä uutisia ja iloa aiheuttavia asioita, vaikka pieniäkin, alkaa helposti huomata hyvää myös muualta ympäristöstä.

Läheiset – vaikka kaukana, silti lähellä

Myönteiset ihmissuhteet ovat yksi mielen hyvinvoinnin tukipilareista. Yhteydenpitoon läheisiksi koettujen ihmisten kanssa sisältyy usein turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja ymmärretyksi tulemisen tunteita. Lämpöä ja välittämistä sisältävää vuorovaikutusta voimme ilmaista pieninkin tavoin: hymynä, äänenpainoina, äänensävynä tai katseena. Läheisten seurassa voi myös kokea itsensä hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tämä kaikki synnyttää meissä hyvinvointia.

Tulevaan kevääseen ulottuu paljon vaikutuksia yhdessä jaetusta korona-ajasta. Poikkeusaika voi kantaa hyvää hedelmää juuri siksi, että voimme jakaa tuota yhteistä kokemusta. Ehkä huomaamme, mitä uutta itsestämme olemme yhteydenpitäjinä löytäneet tai mitä uusia tapoja vuorovaikutukseen onkaan fyysisestä etäisyydestä huolimatta löytynyt.

Mielen hyvinvoinnin taitopankki – Ikäopisto.fi

  • Maksuton ja kaikille avoin verkkosivusto
  • Tietoa ja tehtäviä mielen taitojen vahvistamiseen
  • Sopii omatoimiseen harjoitteluun tai ryhmätoimintaan
Tutustu Ikäopisto.fi -sivustoon
  • Lehden numero: 1/2021
  • Teksti: Ikäinstituutin suunnittelijat Stina Fågel ja Paula Noronen
  • Kuvat: Marja Haapio, Pexels
  • Hyvinvointi
  • Seniorit

Aiheeseen liittyvää