”Minkään ei pitäisi estää sinua olemasta sellainen kuin olet”

Epilepsialehti - Tarina

Pauliina haluaa rohkaista muita, jotta jokainen voi elää, unelmoida ja olla oma itsensä. Hän tietää, millaista on, kun elämää omana itsenä joutuu salaamaan.

Kun Pauliina oli lapsi, hän asui yhdessä vanhempiensa sekä mummon ja papan kanssa. Hän sai ensimmäisen epilepsiakohtauksen 10-vuotiaana. Perhe oli tuolloin Pauliinan äidin lapsuudenkodissa, ja äiti vei hänet paikkakunnan terveyskeskukseen.

– En tiennyt epilepsiasta mitään, eikä äitinikään oikein ymmärtänyt, millainen sairaus on kyseessä.

Yhtenä yönä Pauliina kuitenkin sai niin rajun kohtauksen, että hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan. Sen jälkeen häntä tutkittiin ja Pauliina aloitti epilepsialääkityksen. Kun sopiva lääke löydettiin, kohtaukset pysyivät poissa 25 vuotta. Tuolloin lääkityksen purkamista kokeiltiin, mutta se ei kuitenkaan onnistunut.

– En tiedä tarkalleen minkä tyyppinen epilepsiani on. Tiedän kuitenkin, että kun syön lääkkeitä, ei kohtauksia tule.

Pauliina kokee, että epilepsia ei vaikuta tällä hetkellä hänen elämäänsä. Haastavampaa ovat olleet muut asiat, joita hän on kohdannut. Pauliina on pohtinut elämänsä aikana paljon, millaista omannäköinen elämä on.

Matka omaan itseen

Nuorena Pauliina koki, että hän on erilainen kuin muut nuoret. Hän syntyi pojan kehoon, mutta parikymppisenä Pauliina alkoi tuntea, että hän on todellisuudessa nainen. Sen hän piti salassa vielä vuosia vanhemmiltaan.

– En jostakin syystä pystynyt kertomaan asiasta ikinä vanhemmilleni. He eivät tienneet transsukupuolisuudestani. Äitini ja isäni menehtyivät joitakin vuosia sitten.

Kun Pauliina alkoi selvittää omaa sukupuoli-identiteettiään, alkoi hän ensin pukeutua naisellisemmin, käymään kauneushoitoloissa sekä pohtimaan sitä, mikä minä oikeasti olen.

– Sen kun minä löysin, niin on ollut helppo olla.

Omannäköinen elämä

Pauliina kertoo, että hänen elämänsä on tällä hetkellä tasapainossa. Asiat eivät kuitenkaan ole aina olleet yhtä hyvin. Hän on viettänyt päihteetöntä elämää nyt viisi vuotta ja on ylpeä siitä.

– Tällä hetkellä teen mallintöitä ja opiskelen teologiaa.

Pauliina muutti avovaimonsa kanssa viime kesänä uuteen kotiin. He ovat olleet yhdessä jo lähes 30-vuotta. Avovaimoltaan Pauliina kokee saaneensa paljon tukea.

Myös erilaisten järjestöjen toiminta on Pauliinalle tuttua. Niiden kautta hän on saanut hyviä elämäntovereita. Jotkut heistä ovat pysyneet elämässä mukana, vaikka hän ei ole enää niin aktiivisesti mukana järjestöissä.

Pauliinan nimi vahvistettiin virallisesti noin vuosi sitten ja hän on onnellinen nimenmuutoksesta. Lisäksi Pauliina käy parhaillaan läpi prosessia, jossa hänen sukupuolensa pyritään korjaamaan.
Siihen, mikä elämässä on parasta, Pauliinalla on selkeä vastaus.

– Se, että saan olla elämässä omana itsenäni. Juuri tällaisena kuin minä olen.

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa kaikille, joita sukupuolen moninaisuus koskettaa. Keskus muun muassa tarjoaa neuvontaa ja vertaistukea. Keskusta ylläpitää ihmisoikeusjärjestö Seta.

Osaamiskeskuksen nettisivut (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)
  • Lehden numero: 4/2022
  • Kuvat: Pexels.com
  • Aikuiset
  • Kokemustarina

Artikkelin kirjoittaja

Elina Kelola Elina toimii Epilepsialiiton viestintäpäällikkönä ja Epilepsialehden toimitussihteerinä.

Aiheeseen liittyvää