Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt 2010-luvulta alkaen ja etenkin viime aikoina hintojen rajun nousun myötä. Köyhyydellä voi olla kauaskantoisia seurauksia lapsen elämään. Kansalliseen lapsistrategiaan lapsiperheköyhyyden vähentäminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi.
Köyhyyden määrittely
Köyhyys on moniulotteinen ilmiö, jolle ei ole yhtä täsmällistä määritelmää. Köyhyys voi tarkoittaa puutetta elämän perusasioista kuten ravinnosta, vaatetuksesta ja asumisen vähimmäisedellytyksistä. Puhutaan myös suhteellisesta köyhyydestä, joka on yksilön tai ryhmän huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa vähäisempiä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin toimintoihin.
Vuonna 2020 yli 100 000 lasta eli pienituloisessa perheessä.
Pienituloisuus on yksi köyhyyden mittari. Pienituloiseksi katsotaan perhe, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia maan keskimääräisistä tuloista. Vuonna 2020 yli 100 000 lasta eli pienituloisessa perheessä. Vuonna 2021 toimeentulotukea sai noin 9,4 prosenttia lapsiperheistä. Noin joka viides nuori raportoi perheensä taloudellisen tilanteen olevan joko huono tai vain kohtalainen.
Köyhyys heikentää lapsen osallisuutta
Pelastakaa Lapset ry:n vuonna 2022 toteuttaman Lapsen ääni -kyselyn tuloksista käy ilmi, että perheen pienituloisuus heikentää lasten hyvinvointia ja lisää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kokemuksia. Lapset ovat varsin tietoisia ja myös huolissaan perheen taloudellisista resursseista.
Lapselle perheen köyhyys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hän joutuu luopumaan harrastuksista, jää ulkopuolelle muiden seurasta ja tekemisistä ja pahimmillaan tulee kiusatuksi. Mahdollisuuksien epätasa-arvon ilmentymät voivat aikuisen näkökulmasta tuntua vähäpätöisiltä, mutta lapsen elämässä voi olla iso merkitys vaikkapa sillä, että perheellä ei ole varaa huvipuiston rannekkeeseen.
Lapsuuden perheen köyhyys saattaa vaikuttaa pitkälle elämän kulkuun. Etenkin pitkittynyt köyhyys yhdistyy usein mielenterveyden ongelmiin ja heikompiin kouluarvosanoihin.
Perheystävällinen työ tukee perhettä
Vanhempien työllisyyden tukeminen on yksi keino vähentää lapsiperheköyhyyttä. Toisaalta lapsen pitkäaikaissairaus tai vamma vaikuttaa perheen koko arkeen, myös vanhempien työssäkäyntiin. Perheen tulot tippuvat, jos vanhemman on siirryttävä osa-aikatyöhön tai luovuttava työstä voidakseen huolehtia sairaasta lapsestaan. Vaikka lapsen hoitaminen kotona tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta, se voi monelle olla taloudellisesti mahdotonta.
Työn joustoilla on iso merkitys perheiden arjessa.
Työn joustoilla on iso merkitys perheiden arjessa. Se, kuinka paljon vanhempi pystyy vaikuttamaan omaan työaikaansa, riippuu työstä ja monista muista tekijöistä. Esimerkiksi vuorotyö, yksinhuoltajuus tai lastenhoidossa auttavien sosiaalisten verkostojen puute aiheuttavat lisähaasteita.
Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi lyhentää työaikaansa siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Taloudelliset kompensaatiot kattavat vain osan tuosta ajasta. Kelan joustava hoitoraha kompensoi työajan lyhentämistä, kun lapsi on alle 3-vuotias. Kelan osittaista hoitorahaa voi saada, jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin eli käy koulua normaalia pidempään. Sitä maksetaan esikouluajasta alkaen kolmannen lukuvuoden loppuun asti.
Lapsiperheen sosiaaliturva
Lapsen sairauden tai vamman perusteella voi hakea erilaisia taloudellisia tukia. Tarkempia tietoja ja neuvoja hakemusten täyttämiseen kannattaa kysyä esimerkiksi sairaalan sosiaalityöntekijältä tai kuntoutusohjaajalta. Myös hyvinvointialueen sosiaalitoimeen voi ottaa yhteyttä. Järjestöjen kokoamassa oppaassa on kattavasti tietoa etuuksista (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).
Kelan tuista kannattaa selvittää mahdollisuus alle 16-vuotiaan vammaistukeen. Erityishoitoraha ja kuntoutusraha kompensoivat vanhemman ansionmenetystä, kun vanhempi osallistuu lapsen hoitoon tai kuntoutukseen.
Hyvinvointialueen palveluihin kuuluu omaishoidontuki ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen asiakkaan hakemuksesta.
Harkinnanvaraista veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voi hakea verottajalta esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai elatusvelvollisuuden perusteella.
Jos perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, Kelasta voi hakea perustoimeentulotukea. Hyvinvointialue voi myöntää täydentävää toimeentulotukea esimerkiksi lapsen harrastuskuluihin.
Sosiaaliturvan leikkausten seuraukset
Nykyiseen hallitusohjelmaan on sisällytetty leikkauksia asumis- ja toimeentulotukeen sekä työttömyysturvaan, josta ehdotetaan lapsikorotusten ja suojaosien poistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on ehdotettu korotuksia. Lääkkeiden arvonlisänverotuksen korotus tulee nostamaan lääkkeiden hintoja. Muutoksia perustellaan työnteon kannustimien ja sosiaaliturvan velvoittavuuden lisäämisellä.
Laskelmien mukaan vuonna 2024 pienituloisten määrä tulee kasvamaan 40 000 henkilöllä, joista 12 700 on lapsia.
SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry arvioi, että suunnitellut leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta, koska ne köyhdyttävät kaikista pienituloisimpia. Laskelmien mukaan vuonna 2024 pienituloisten määrä tulee kasvamaan 40 000 henkilöllä, joista 12 700 on lapsia.
Myös Suomen köyhyydenvastainen verkosto EAPN-Fin on esittänyt huolensa leikkausten vaikutuksista köyhiin lapsiperheisiin. Riskinä on, että lyhytnäköisistä säästöistä aiheutuu moninkertaisia kustannuksia myöhemmin, kun köyhyyden jälkiä paikataan kalliilla korjaavilla toimilla.
Lähteet (linkit aukeavat uuteen ikkunaan):
• www.eapn.fi
• itla.fi/lapsiperhekoyhyys-datana
• lapsistrategia.fi
• www.pelastakaalapset.fi, Lapsen ääni 2022-raportti
• soste.fi