Pätkä herättää vanhemmat, kun Hertta saa yöllä epilepsiakohtauksen

Pätkä ei ole aivan tavallinen kotikoira, vaan se on koulutettu epilepsiaa sairastavan Hertan tukikoiraksi. Toista luokkaa käyvä Hertta sairastaa vaikeaa epilepsiaa ja saa epilepsiakohtauksia unen aikana. Pätkän ansiosta vanhemmat uskaltavat nukkua paremmin.

Kun Hertta saa epilepsiakohtauksen yöllä, Pätkä-koira tökkää Hertan sängyn vieressä olevaa punaista nappia. Se hälyttää vanhempien makuuhuoneessa ja herättää heidät huolehtimaan Hertasta.

– Nousen ylös ja varmistan, että Hertta ei loukkaa itseään. Jos hän on mahallaan, niin käännän hänet oikein päin, Hertan äiti Anna kertoo.

Lisäksi Anna ottaa ajan kohtauksen alusta, jotta hän voi antaa tarvittaessa ensiapulääkkeen.

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry on kouluttanut tukikoiria epilepsiaa sairastaville ihmisille muutamien vuosien ajan. Pätkä on ensimmäinen virallisen statuksen vuonna 2022 saanut tukikoira.

Pätkä toi levollisemman mielen

Hertan sairastama epilepsia on harvinainen ja se johtuu geenimuutoksesta. Hän sairastui kuuden viikon ikäisenä. Anna kertoo, että ensimmäisen vuoden he olivat käytännössä sairaalassa – joko menossa sinne tai tulossa sieltä.

– Samalla oli kauhea huoli ja epävarmuus, kun lääkkeet eivät tehonneet.

Hertan epilepsiaa on tutkittu paljon ja hoitona on kokeiltu monia lääkkeitä, ketogeenistä dieettiä ja vagushermostimulaattoria. Hoitoa, joka saisi epilepsiakohtaukset loppumaan, ei ole löydetty. Hertta saa kohtauksia edelleen viikoittain ja ne tulevat nukkuessa.

– Kun Hertta saa kohtauksen, hänen kätensä ja jalkansa kouristavat. Kohtaukset näyttävät vähän samalaiselta kuin spasmisarjat.

Sairaus vaikuttaa perheen arkeen monella tavalla. Ennen Pätkän tuloa Hertta nukkui vanhempien huoneessa. Tuolloin Annan yöunet jäivät huonommiksi, koska hän seurasi ja kuunteli öisin, miten Hertta nukkui.

– Suurin hyöty tukikoirasta on varmaankin minun yöunilleni ja jaksamiselleni. Luotan Pätkään niin paljon, että uskallan nukkua, Anna kertoo.

Lisäksi Anna on voinut osallistua esimerkiksi omaishoitajille tarkoitettuun kuntoutukseen, vaikka silloin on pitänyt olla öitä poissa kotoa. Mieli on levollisempi, koska hän tietää, että kotona asiat hoituvat. Pätkä herättää kotijoukot kohtauksen sattuessa.

Kouluttaminen vie aikaa

Kun Hertta sairastui, Anna etsi mahdollisimman paljon tietoa epilepsiasta eri lähteistä. Nettiä selatessaan hän törmäsi ensimmäisen kerran tukikoiriin, joita oli koulutettu muissa maissa epilepsiaa sairastaville ihmisille.

Anna otti yhteyttä suomalaisiin koirankouluttajiin sekä Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:hyn. Monien vaiheiden kautta Pätkä tuli perheeseen vuonna 2018 ja sen koulutus pääsi käyntiin.

Pätkälle on opetettu pennusta pitäen, että se saa nukkua Hertan kanssa samassa sängyssä. Anna myös palkitsi koiraa, kun se heräsi yöllä epilepsiakohtaukseen.

Epilepsiaa sairastavan ihmisen tukikoira koulutetaan havaitsemaan käyttäjänsä ominaishajussa tapahtuvat muutokset, jotka kertovat alkavasta epilepsiakohtauksesta. Sitä varten Anna keräsi hajunäytteitä Hertasta epilepsiakohtauksen aikana ja silloin, kun kohtausta ei ollut.

Tukikoiran koulutukseen kuuluu myös ympäristötesti, joka pitää uusia tietyn ajan jälkeen. Anna kävi harjoittelemassa testiä Pätkän kanssa esimerkiksi Hertan päiväkodissa.

– Siellä me kaikki kuuntelimme musiikkituntia jäniksen korvat päässämme. Pätkä tottui siihen, että lapsia voi tulla joka suunnasta, ja se osaa rauhoittua erilaisissa ympäristöissä.

Koira vaatii sitoutumista

Annasta on tärkeää miettiä ennen koiran hankkimista, miten koira sopii omaan elämään.

– Koiraa ei voi ajatella vain apuvälineenä, vaan se on elävä olento. Sitä pitää esimerkiksi ulkoiluttaa monta kertaa päivässä, huolehtia sen ruokinnasta ja peruskoulutuksesta sekä viedä eläinlääkäriin, Anna listaa.

Tukikoiraa ei saa valmiiksi koulutettuna, vaan koira hankitaan itse. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n kautta saatava yhteistyökouluttaja antaa neuvot, mutta koiran omistaja vastaa oman koiransa koulutuksesta.

Pätkä herättää paljon kiinnostusta. Anna on käynyt sen kanssa epilepsiaan sairastuneille tarkoitetuissa ensitietotilaisuuksissa kertomassa tukikoirista.

– Moni voi haaveilla koirasta, mutta jos on saavuttanut lääkkeillä kohtauksettomuuden, niin silloin koiraa ei ole mahdollista kouluttaa.

Lisäksi esimerkiksi yksin asuvan aikuisen on mahdotonta saada koulutukseen tarvittavia hajunäytteitä.

Rakas perheenjäsen

Haastattelua tehdessä Hertan ensimmäinen vuosi koulussa on lopuillaan. Hän opiskelee pienluokassa ja koulu on sujunut hyvin. Hertta harrastaa uimista pari kertaa viikossa. Lisäksi hän ratsastaa ja hoitaa ponia tilalla, jossa järjestetään eläinavusteista terapiaa ja kuntoutusta.

Pätkä on Hertalle tärkeä ja kotona he makoilevat välillä yhdessä sohvalla. Pätkä on rakas myös muille perheenjäsenille. Kun Hertan pikkusisko lähtee päiväkotiin, käy hän antamassa Pätkälle halit.

Pätkä vie koko perheen ulos viikonloppuisin, jolloin he käyvät yhteisillä aamukävelyillä. Kun Hertta oli pienempi, koiralla oli häneen myös rauhoittava vaikutus.

– Joskus vaikkapa päiväkotiin lähtö saattoi vähän kiukuttaa. Tuolloin Pätkä toi päätään Hertan syliin ja tuli halattavaksi.

Mutta ei kaikki toki ole aina sujunut ihan mutkattomasti. Pätkällä on kaikesta huolimatta koiran tavat.

– Kyllä se osaa esimerkiksi kuljettaa vieraiden kengät olohuoneeseen ja tehdä muita pieniä kepposia, Anna naurahtaa.

Pätkän elämää voi seurata Instagramissa @patkaofficial (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).