Sote-uudistuksessa järjestöjä ei saa unohtaa

Epilepsialehti - Artikkeli

Sote-uudistus on tullut todeksi ja se koskettaa myös sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Niiden on uudella tavalla vakiinnutettava paikkansa muuttuvassa ympäristössä, kun kuntien rinnalle on syntynyt sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaavia hyvinvointialueita.

Keskeinen vaikuttamisen teema on järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen.

Järjestöt ovat aikaisemmin saaneet tukea muun muassa kunnista ja sote-kuntayhtymistä, ja nyt tilanne vaatii uudenlaisia toimenpiteitä.

Järjestöjen ei kuitenkaan tarvitse selviytyä yksin mullistuksen keskellä.

Vuoden 2021 alussa käynnistynyt Järjestöjen sote-muutostuki on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n sekä alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostama yhteistyökokonaisuus.

Anita Hahl-Weckström toimii Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkönä. Hänen tiimissään on yhdeksän muuta työntekijää.

– Uudet hyvinvointialueet sekä Helsinki on jaettu niin, että kukin järjestöasiantuntija vastaa muutamasta niistä. Meillä on myös viestinnän erityisasiantuntija sekä tutkija ja minä koordinoin kokonaisuutta, Hahl-Weckström sanoo.

Avustukset eivät siirry automaattisesti

Järjestöjen sote-muutostuki haluaa tukea laajaa sote-toimijakenttää siinä, että järjestöt pääsevät sujuvasti mukaan hyvinvointialueiden rakenteisiin ja toimintaan.

Hahl-Weckström arvioi, että tämä tavoite on keskimäärin toteutunut.

Asiat etenevät eri hyvinvointialueilla erilaiseen tahtiin.

– Toki alueellisia erojakin on. Asiat etenevät eri hyvinvointialueilla erilaiseen tahtiin.

Järjestöjen sote-muutostuki teki viime kesänä kyselyn. Sen tulosten mukaan järjestöjen merkityksestä ollaan hyvinvointialueilla kiinnostuneita.

– Erityisesti johtotasolla järjestöjen rooli ymmärretään hyvin. Mutta kun siirrytään työntekijätasolle, niin sinne pitäisi saada lisää tietoa sote-järjestöjen toiminnasta ja palveluista.

Talous luonnollisesti kiinnostaa aina. Moni järjestö on pohtinut, miten mittava uudistus vaikuttaa niiden rahoituspohjaan.

Hahl-Weckström kehottaa järjestöjä seuraamaan valppaasti järjestöavustusten tilannetta. Jos on saanut rahoitusta esimerkiksi kunnalta tai sote-kuntayhtymältä, niin tuki ei automaattisesti jatku hyvinvointialueella. Osalla hyvinvointialueista on parhaillaan avustusten haku avoinna, joten tätä kannattaa seurata.

Järjestöjen sote-muutostuki jakaa tietoa, mutta itsekin pitää olla aktiivinen.

– Jos järjestöavustuksista on yhtään epävarmuutta, niin jokaisella hyvinvointialueella ja kunnissa on henkilöitä, joka vastaavat järjestöyhteistyöstä. Heihin kannattaa olla yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä.

Strategiat määrittelevät toimintaa

Sote-uudistuksessa kertyy valtava määrä informaatiota. Erilaisia asioita tapahtuu paljon ja monella tasolla.

Järjestöjen sote-muutostuen yhtenä keskeisenä tehtävänä onkin tuottaa ja jakaa eri kanavilla tilannekuvaa järjestöille kaikkein tärkeimmistä asioita.

– Niitä ovat muun muassa järjestöavustukset, strategiat ja ohjelmat sekä järjestöjen kannalta merkittävien hallintorakenteiden kehittyminen.

Hahl-Weckströmin mukaan uudistuksessa on kyse siitä, että sote-ammattilainen osaa tarvittaessa ohjata apua tarvitsevan esimerkiksi yhdistyksen vertaistukiryhmään.

Anita Hahl-Weckströmin mukaan hyvinvointialueilla on jo hyväksytty hyvinvointialuestrategiat. Niissä kuvataan hyvinvointialueen toiminnan ja kehittämisen painopisteitä tuleville vuosille huomioiden taloudelliset reunaehdot.

Järjestöjen kannalta erityisen tärkeitä ovat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiat.

– Palvelustrategiassa määritellään, miten palvelut hyvinvointialueella toteutetaan. Pelastustoimen käytännön toteutusta puolestaan ohjataan palvelutasopäätöksellä.

Mukaan järjestöjen yhteistyöelimiin

Uusille hyvinvointialueille on syntymässä melkoinen hallintohimmeli. Sieltä on hahmotettavissa jos jonkinlaista lautakuntaa, jaostoa, prosessia ja yhdyspintaa.

Hahl-Weckström nostaa esille kaksi olennaista asiaa, joihin sote-järjestöjen kannattaa tarkentaa katseensa.

– Mihin päätöksentekoelimiin järjestöasiat keskittyvät? Entä miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päätöksenteko ja toiminnot on organisoitu?

On hyvä itse olla aktiivinen ja pyrkiä rakentamaan uudenlaisiakin kumppanuuksia.

Oma lukunsa ovat järjestöjen keskinäiset alueelliset yhteistyöelimet. Osa niistä pohjautuu jo aikaisemmin toimineisiin maakunnallisiin malleihin, esimerkiksi järjestöjen neuvottelukuntiin.

Anita Hahl-Weckström kertoo, että erilaisia järjestöjen yhteistyöelimiä on viime vuosina syntynyt eri puolille. Ne voivat erota toisistaan aika paljonkin paikallisen toimintakulttuurin takia.

– Osassa on järjestöjen lisäksi mukana julkisen sektorin toimijoita.

Hankepäällikkö antaa käytännön vinkin epilepsiayhdistyksille. Jos ei vielä ole tutustunut oman alueen järjestöjä kokoavaan yhteistyöelimeen, niin viimeistään nyt kannattaa etsiä sen yhteyshenkilöitä.

– On hyvä itse olla aktiivinen ja pyrkiä rakentamaan uudenlaisiakin kumppanuuksia. Etsiä etenkin sellaisia järjestöverkostoja, jotka parhaiten sopivat omaan toimintaan.

Hyte tulee olemaan tärkeä pelikenttä

Sote-uudistuksen yhteydessä esiintyy usein myös ilmaisu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte).

Se tarkoittaa toimia, joilla ylläpidetään ja parannetaan väestön terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä.

Maamme laajalla sote-järjestökentällä tulee olemaan myös hyte-kokonaisuudessa merkittävä rooli.

– Järjestöille tarjoutuu nyt loistava tilaisuus rikastuttaa asiantuntijuudellaan ja toiminnallaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluja. On hyvä pohtia myös sitä, miten tietoa järjestöistä voidaan saada osaksi asiakas- ja potilasohjausta.

Sote-palveluiden kehittämisessä huomioidaan luonnollisesti potilasjärjestöjen osaaminen.

– Tämä koskettaa myös Epilepsialiittoa ja epilepsiayhdistyksiä. Nehän edistävät jäsentensä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä turvallisuutta.

Sote-uudistuksesta sosiaali- ja terveyspalveluihin

Anita Hahl-Weckström korostaa sitä, että sote-uudistus ei suinkaan päättynyt 1.1.2023, vaan kyseessä on prosessi. Paljon on saatu aikaan, mutta moni sote-järjestöjä olennaisesti koskeva asia on vielä vaiheessa.

– Muutostyössä mukana olevilla on ollut pitkään kiire, eikä se tule vähään aikaan poistumaankaan. Erilaisia korjausliikkeitä varmaan myös tehdään, hankepäällikkö miettii.

Myös SOSTEn ja usean muun tahon vaikuttamistyö jatkuu edelleen moneen suuntaan.

– Tärkein viestimme tulee jatkossakin olemaan se, että järjestöjä ei saa unohtaa.

Kovan rutistuksen jälkeen tilanne aina rauhoittuu. Hahl-Weckström arvelee, että vähitellen sote-uudistus alkaa terminäkin väistyä taka-alalle.

– Sitten voidaankin puhua jo sosiaali- ja terveyspalveluista.

  • Lehden numero: 1/2023
  • Teksti: Vesa Keinonen
  • Kuvat: Vesa Keinonen
  • Diagnostiikka ja hoito
  • Hyvinvointi
  • Vaikuttaminen

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?

Aiheeseen liittyvää