Tiedonkäsittelytoimintojen haasteet epilepsiassa

Epilepsialehti - Artikkeli

Työssä ja elämässä yleensäkin, kiire sekä monet samanaikaisesti meneillään olevat asiat ja työskentelyn keskeytykset haastavat aivojen tiedonkäsittelyä sekä kuormittavat toimintakykyä ja vaikuttavat hyvinvointiimme. Epilepsiaa ja muita neurologisia pitkäaikaissairauksia sairastavilla ihmisillä myös sairauteen liittyvät asiat voivat lisätä tiedonkäsittelytoimintojen kuormitusta ja haasteita.

Epilepsiat ovat monimuotoinen neurologinen sairausryhmä. Epilepsian oireet ja vaikutukset epilepsiaa sairastavan elämään ja siihen esiintyykö tiedonkäsittelytoimintojen ongelmia vaihtelevat paljon riippuen siitä, millaista epilepsiaa henkilö sairastaa. Epilepsian syy vaikuttaa keskeisesti siihen, esiintyykö tiedonkäsittelytoimintojen ongelmia ja millaisia ne ovat. Jos epilepsian etiologiana eli syynä on aivoverenkiertohäiriö, aivovamma tai keskushermostotulehdus, näiden sairauksien jäänneoireet ovat keskeisiä tiedonkäsittelytoimintojen häiriöissä. Vaikeissa lapsuusiässä alkavissa epileptisissä enkefalopatioissa epileptinen aktiviteetti sinänsä haittaa tiedonkäsittelyä ja taitojen kehittymistä.  Epilepsian syyn selvittäminen antaa siten tietoa myös tiedonkäsittelytoimintojen häiriöistä.

Epilepsian syyn selvittäminen antaa tietoa myös tiedonkäsittelytoimintojen häiriöistä.

Kaikissa epilepsioissa kohtaukset, niiden vaikeusaste ja mahdolliset jälkioireet, kuten väsymys, vaikuttavat tiedonkäsittelyn sujuvuuteen.  Jälkioireet voivat olla kestoltaan vaihtelevia ja pisimmillään ne voivat kestää tunteja tai jopa vuorokauden ajan.  Epilepsian hoidon tavoitteena oleva kohtauksettomuus on keskeinen kohtauksiin liittyvien toimintakyvyn ongelmien ehkäisemisessä. Valtaosa epilepsiaa sairastavista on lääkehoidolla kohtauksettomia. Jos kohtaukset jatkuvat asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta, osaa potilaista voidaan auttaa leikkaushoidolla tai ruokavaliohoidolla.

Epilepsian lääkehoidolla voi olla haittoja, jotka vaikuttavat tiedonkäsittelytoimintoihin, erityisesti keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen sekä nopeuteen tarkkuutta edellyttävässä työskentelyssä. Lääkehoidon haitat ovat selvempiä lääkitystä aloitettaessa ja vaikeahoitoisessa epilepsiassa käytettäessä korkeita annoksia ja yhdistelmälääkitystä. Lääkkeiden haittojen kokeminen on kuitenkin yksilöllistä, ja ajan kuluessa ainakin osittaista mukautumista haittoihin tapahtuu.

Väsymys ja muut häiriötekijät vaikeuttavat tiedonkäsittelyä

Väsymys vaikeuttaa monimutkaisempia tiedonkäsittelytoimintoja kuten pitkäkestoista keskittymistä, ongelmanratkaisua sekä muistamista. Väsymys voi olla epilepsiasairauteen liittyvää, mutta se voi olla myös seurausta liian lyhyestä ja huonolaatuisesta, virkistämättömästä unesta. Nykyään elämässä voi olla paljon kiinnostavaa tekemistä esimerkiksi erilaisten ruutujen äärellä, jolloin nukkumaan meneminen ja uneen pääseminen viivästyy ja vaikeutuu. Myös pitempikestoinen kuormittuneisuus ja stressaantuminen esimerkiksi työssä tai opiskelussa voivat aiheuttaa uniongelmia ja olla väsymyksen taustalla.

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa monet kokevat työssä sekä opiskelussa muistamisen ja keskittymisen ongelmia. Puhutaan siitä, että tietotulva, työskentelyn keskeytykset ja erilaiset häiriötekijät laittavat aivojen tiedonkäsittelykyvyn lujille juuri muistamista ja keskittymistä edellytettäessä. Myös kyselytutkimuksissa samat tiedonkäsittelytoiminnot ovat niitä, joissa noin puolet epilepsiaa sairastavista ihmisistä kokee haasteita.

Häiriötekijöiden seurauksena tiedonkäsittely pirstaloituu, asioita unohtuu, ja työskentely tulee kuormittavaksi ja väsyttäväksi.

Erilaiset häiriötekijät haittaavat tiedonkäsittelytoimintoja. Näitä voivat olla ympäristön häly, huomion siirtyminen pois tekeillä olevasta asiasta sekä erilaiset keskeytykset ja vaihtaminen toistuvasti yhdestä asiasta toiseen. Häiriötekijöiden seurauksena tiedonkäsittely pirstaloituu, asioita unohtuu, ja työskentely tulee kuormittavaksi ja väsyttäväksi. Toimintakykyyn voi olla vaikuttamassa myös ihmisen sisäisiä häiriötekijöitä, kuten huolestuneita ajatuksia tai mielialan alavireisyyttä sekä jaksamisen ongelmia. Nämä sisäiset, ajatuksissa olevat häiriötekijät voivat haitata keskittymistä käsillä olevaan asiaan. Mitä enemmän häiriötekijöitä on, sitä enemmän keskittymisen kasassa pysymiseksi joutuu ponnistelemaan.

Tiedonkäsittelyä helpottavia tukikeinoja

Omaa tiedonkäsittelyään voi monimutkaisempien asioiden kohdalla tukea siten, että tekee asiat yksi kerrallaan silloin, kun on virkeä. Häiriötekijät ja keskeytykset, kuten vaihtoehtoiset tekemiset, kannattaa karsia pois. Keskittymistä voi pitempikestoisessa tekemisessä tukea pienillä, vaikkapa lyhyillä venyttelytauoilla, joiden jälkeen jatkaa työtään siitä, mihin jäi aiemmin.

Epilepsiassa sairauden hyvällä hoidolla on keskeinen merkitys myös tiedonkäsittelytoimintojen ongelmien ehkäisemisessä.

Epilepsiaa sairastavilla muistamisen ongelmissa on usein kyse asioiden mieleen painamisen  tehottomuudesta ja työläydestä. Myös tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaihtelu vaikuttaa siihen, miten asioiden oppiminen onnistuu. Muistettavan asian kertaava ajattelu on tärkeää, ja asioiden myöhemmän mieleen palauttamisen työläyttä voi helpottaa erilaisten vihjeiden ja muistitukien, kuten muistivihkon, kalenterin ja erilaisten muistuttajien avulla. Muistitukien käyttäminen vähentää muistin kuormittumista, mutta kokonaan muistamista ei kannata siirtää muistilappujen varaan.

Epilepsiassa sairauden hyvällä hoidolla on keskeinen merkitys myös tiedonkäsittelytoimintojen ongelmien ehkäisemisessä. Aivojen tiedonkäsittelytoimintojen sujuvuuden kannalta myös riittävä lepo ja monipuolinen ravinto sekä säännöllinen liikunta ovat tärkeitä, koska ne ylläpitävät vireyttä ja jaksavuutta sekä yleistä toimintakykyä. Kiinnostavien asioiden tekemisellä, myös yhdessä toisten ihmisten kanssa, on positiivisia vaikutuksia sekä mielialaan että yleiseen jaksavuuteen ja siihen, miten jaksaa ponnistella vaativammissa tekemisissä.

  • Lehden numero: 4/2021
  • Teksti: neuropsykologi (PsT) Marja Äikiä, KYS Epilepsiakeskus, EpiCARE ERN-osaamisverkosto
  • Kuvat: Pixabay
  • Aikuiset
  • Diagnostiikka ja hoito
  • Hyvinvointi
  • Lapset
  • Nuoret
  • Seniorit

Aiheeseen liittyvää