Valokeilassa epilepsian hyvä hoito ja uusin tutkimustieto

Epilepsialehti - Artikkeli

Kuopio Epilepsy Symposium järjestettiin kymmenettä kertaa 13.–15.3.2024. Kuopion kaupunginteatterilla järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa esiteltiin uusinta tietoa epilepsian hoidosta ja tutkimuksesta. Tapahtumaan osallistui noin 300 epilepsia-alan ammattilaista, tutkijaa ja opiskelijaa. Osallistujia oli mukana tapahtumassa paikan päällä ja verkon välityksellä.

Kuopio Epilepsy Symposium on osa epilepsiakokousten sarjaa, joita järjestävät yhteistyössä Suomen Epilepsiaseura, Suomen lastenneurologiyhdistys, Epilepsialiitto, Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikkö ja Kuopion yliopistollisen sairaalan Epilepsiakeskus, joka on EpiCARE ERN -verkoston jäsen.

Symposiumissa syvennyttiin epilepsian diagnostiikkaan ja hoitoon sekä epilepsiatutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Kolmen ohjelmatäyteisen päivän aikana järjestettiin luentoja, työpajoja ja verkostoitumismahdollisuuksia ammattilaisten kesken.

Puheenvuoroissa tarjottiin tietoa ja näkökulmia epilepsian hyvään hoitoon

Lääkäri Zak Allal kuvasi kansainväliselle yleisölle epilepsian hoitopolkua Suomessa. Suomalaisessa hoitopolkumallissa toteutuvat Allalin mukaan maailman terveysjärjestö WHO:n epilepsian ja muiden neurologisten sairauksien maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman (IGAP) tavoitteet. Toimintasuunnitelman tavoitteena on epilepsian ja muiden neurologisten sairauksien hyvän hoidon edistäminen ja stigman vähentäminen. Epilepsialiitto toimii osana epilepsian hoitopolkua edistämällä hyvää hoitoa vertaistuen näkökulmasta.

Epilepsialiiton puheenjohtaja Liisa Metsähonkala kertoi toimintasuunnitelman toteutumisesta Suomessa. Toimiva epilepsian hoitopolku ja Käypä hoito -suositukset vahvistavat hyvän hoidon toteutumista, mutta haasteitakin on, kuten terveydenhuollon henkilöstön resurssipula. Metsähonkala painotti, että WHO:n toimintasuunnitelma ei rajoitu vain lääketieteelliseen näkökulmaan, vaan se kattaa kaikki elämänalueet.

Symposiumissa käsiteltiin monipuolisesti hoitolinjauksia kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Esimerkiksi status epilepticuksen hoitopolussa korostuu nykyaikainen ja monitieteinen lähestymistapa, jossa hyödynnetään tehokkaasti virtuaalisia konsultaatiomahdollisuuksia. Status epilepticuksen päivitetyt hoitosuositukset tulee ottaa käyttöön ja integroida osaksi suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää kaikilla hyvinvointialueilla.

Professori Reetta Kälviäinen kertoi uudesta termistä Rapid and Early Seizure Termination (REST), jolla viitataan mahdollisimman varhaiseen ja tehokkaaseen hoitoon kohtauksen lopettamiseksi henkilöillä, joilla on taustalla aiempia pitkittyneitä kohtauksia.

Symposiumin puheenvuoroissa tuotiin esiin myös nykyteknologian tarjoamia mahdollisuuksia, kuten etävastaanotot ja tekoälyn hyödyntäminen epilepsian kotiseurannassa.

Epilepsialiiton tarjoama tuki näkyvästi esillä

Epilepsialiitto näkyi omalla pisteellään, jossa esiteltiin epilepsiaa sairastaville ja läheisille suunnattuja materiaaleja. Lisäksi posterinäyttelyssä esiteltiin liiton neuvontaa.

Epilepsialiiton posteri oli mukana Symposiumin posterinäyttelyssä.

Posterissa kuvattiin Epilepsialiiton neuvontapalvelun merkitystä ja yleisimpiä yhteydenoton aiheita. Vuonna 2023 neuvontaan tuli 768 yhteydenottoa. Moni yhteydenottaja kaipasi tietoa ja tukea sairastumisen kriisiin ja epilepsian kanssa elämiseen. Esimerkiksi vertaistuki, hoidon järjestyminen ja epilepsiaan liittyvät huolet ja pelot olivat neuvonnassa yleisesti käsiteltyjä aiheita. Otoksen perusteella lähes 80 % yhteydenottajista sai neuvonnasta tukea tilanteeseensa.

Hoitajille suunnattu ohjelma järjestettiin ensimmäistä kertaa

Kuopio Epilepsy Symposiumin yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa hoitajille oma rinnakkainen ohjelma. Hoitajien ohjelman aiheita olivat epilepsian nykydiagnostiikka, potilaan ohjaus ja vuorovaikutus sekä potilaan osallisuus päätöksenteossa. Lisäksi käsiteltiin hoidon transitiovaihetta, haasteellisia potilastilanteita ja työnjaon malleja eri sairaaloissa.

Epilepsialiiton erityisasiantuntija Paula Sorjonen avasi puheenvuorossaan potilasjärjestötyön ja vertaistuen merkitystä onnistuneessa hoidossa. Epilepsia on monimuotoinen sairaus, jonka luonteeseen kuuluu ennalta-arvaamattomuus. Tuen tarvetta voi ilmetä yhä uudelleen elämäntilanteen tai epilepsian oirekuvan muuttuessa. Parhaimmillaan vertaistuki parantaa elämänlaatua ja toimii tukena arjen haasteissa. Vertaistuki toimii tärkeänä rinnakkaisena tuen muotona ammattiavun kanssa. Vertaistuki ja muut potilasjärjestöjen toiminnot täydentävät julkisen sektorin palveluita rakentaen hyvää, kokonaisvaltaista hoitoa.

Suomen Epilepsiaseuran uusin alajaos yhdistää epilepsiahoitajia

Hoitajille suunnatun ohjelman yhteydessä perustettiin Suomen Epilepsiaseuran uusi alajaos, joka toimii keskeisenä verkostona epilepsiahoitajille. Alajaos toimii jatkossa osana Suomen Epilepsiaseuran ja kansainvälisen ILAE-organisaation toimintaa.

Verkoston ensisijainen tavoite on tukea epilepsiahoitajien ammatillista kehitystä ja tarjota heille koulutusmahdollisuuksia. Samalla verkosto pyrkii helpottamaan hoitoalan työvoimapulaa. Tavoitteena on saada mukaan hoitajia kaikilta hyvinvointialueilta. Verkosto kokoaa yhteen sekä neurologian että lastenneurologian hoitajia.
Toimintaan liittyneet hoitajat voivat osallistua kansalliseen koulutukseen ja hyötyä kansainvälisistä etäkoulutuksista verkoston kautta. Lisäksi verkosto tarjoaa foorumin ajatusten ja tiedon jakamiselle hoitajien kesken.

Perustamiskokouksessa hoitajajaoksen vastuutiimiin vuosille 2024–2025 valittiin Kirsi Ruuska, Minna Puumala, Satu Junnonen, Sami Koskinen, Liisa Pasto, Katja Pulkkinen, Eija Lappalainen ja Ella Puumalainen.

  • Lehden numero: 2/2024
  • Teksti: Tuuli Koskinen, Paula Salminen, Paula Sorjonen ja Virpi Tarkiainen
  • Kuvat: Tuuli Koskinen
  • Diagnostiikka ja hoito
  • Tutkimus

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?

Aiheeseen liittyvää