KUOPION SEUDUN EPILEPSIAYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue
1 § Yhdistyksen nimi on Kuopion Seudun epilepsiayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio ja sen toimialueena Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vieremä ja Vesanto.
Yhdistyksen toiminnan tarkoitus
2 § Tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä epilepsian aiheuttamien haittavaikutusten vähentämiseksi, edistää epilepsiaa sairastavien oikeuksia ja mahdollisuuksia hyvään omaehtoiseen elämään sekä toimia heidän yhdyselimenään.
Yhdistyksen toiminta ja talous
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voittoa tavoittelematta
- toimii epilepsiaa sairastavien ja heidän läheistensä eduksi
- edistää epilepsiaa sairastavien osallistumismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä
- järjestää koulutus-, virkistys- ja vertaistapahtumia
- harjoittaa tiedotus-, neuvonta- ja julkaisutoimintaa
- toteuttaa vapaaehtoistoimintaa
- kehittää uusia toimintamuotoja
- tekee yhteistyötä paikallisten ja valtakunnallisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa sekä toimii muilla samantapaisilla tavoilla.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi, hankittuaan tarvittaessa asianomaiset luvat, ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, järjestää maksullisia tilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, omistaa osuuksia, osakkeita ja muita arvopapereita sekä hallita ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
Yhdistyksen jäsenet
4 § Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka haluaa edistää näiden sääntöjen 2 §:n ilmenevän tarkoituksen toteuttamista sekä sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiseksi jäseneksi hakijat.
Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä kannattajajäseneksi yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai rekisteröidyn säätiön, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Kunniajäseneksi yhdistyksen hallitus voi kutsua henkilön, joka ansiokkaalla tavalla on vaikuttanut yhdistyksen toimintaan. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua ansiokkaasti toiminut hallituksen puheenjohtaja. Kunniapuheenjohtajan kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.
Jäsenen eroaminen tai erottaminen
5 § Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä sähköisesti tai kirjallisesti yhdistyksen hallituksen jäsenelle tai sihteerille. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi yhdistyslain määräämällä tavalla.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittaa yhdistystä tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen.
Yhdistyksen hallitus katsoo jäsenen eronneen yhdistyksestä, jos hän jättää jäsenmaksunsa suorittamatta kalenterivuoden aikana
Erottamispäätöksestä jäsen voi valittaa yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallisen valituksen yhdistyksen hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa yhdistyksen vuosikokouksessa.
Jäsenmaksut
6 § Yhdistyksen varsinaisen jäsenen ja kannattajajäsenen on suoritettava vuosittain jäsenmaksu, joiden suuruudet yhdistyksen vuosikokous päättää.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapaita jäsenmaksuista.
Yhdistyksen kokoukset
7 § Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous. Vuosikokous pidetään kalenterivuosittain helmi-huhtikuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen vuosikokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii. Vaatimus on toimitettava kirjallisesti hallitukselle. Hallituksen on kutsuttava kokous koolle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asianmukaisen pyynnön esittämisestä.
Hallitus kutsuu yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti, sähköisesti tai kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä julkaistavalla ilmoituksella. Kokouskutsussa otetaan huomioon Yhdistyslain 23 §:n ja 24:n § määräykset.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on äänioikeus. Oikeutetuilla on yksi (1) ääni.
Kannattajajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokous voi sallia läsnäolo- ja puheoikeuden myös ulkopuolisille henkilöille. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Vuosikokous
8 §
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Käsitellään tilinpäätös, toimintakertomus sekä toiminannantarkastajan lausunto
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet erikseen varsinaisten ja kannattajajäsenten osalta seuraavalle kalenterivuodelle
- Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut varsinaiset jäsenet erovuoroisten tai eroavien tilalle
- Valitaan joka toinen vuosi yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen jäsen voi halutessaan tuoda jonkin asian yhdistyksen vuosikokoukseen käsiteltäväksi, jolloin hänen on ilmoitettava asia kirjallisesti hallitukselle viimeistään 20.1.
Ylimääräinen kokous
- Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle.
Yhdistyksen hallitus
10 § Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kolme (3) varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Vuosittain yksi varsinainen jäsen on erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroinen arvotaan.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan kaksivuotiskaudeksi ja nimeää keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi myös nimetä määräajaksi toimikuntia tai erityistä tehtävää varten asettaa työryhmiä tai -valiokuntia, joille se tarvittaessa vahvistaa ohjesäännön.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle myös, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on läsnä.
Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänestyksessä äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen tehtävänä on
- Johtaa yhdistyksen toimintaa lakien, yhdistyksen sääntöjen ja kokousten päätösten mukaisesti
- Valmistella yhdistyksen vuosikokous
- Tehdä aloitteita yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi
- Hyväksyä jäsenet yhdistykseen ja pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä
- Asettaa tarpeelliset toimi- ja työvaliokunnat sekä työryhmät
- Huolehtia siitä, että yhdistyksessä on lainmukainen kirjanpito ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty
- Hyväksyä ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt sekä määrätä työehdot
- Valita edustajat yhteisöihin joiden jäsen yhdistys on
- Esittää vuosikokoukselle vuosittain vuosikertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
11 § Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai muun hallituksen nimeämän henkilön kanssa.
Yhdistyksen tilikausi ja toiminnantarkastus
12 § Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen on jätettävä tilinpäätös sekä talouteen ja hallintoon liittyvät asiakirjat toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen yhdistyksen vuosikokousta hallitukselle.
Vuosikokous valitsee kalenterivuodeksi toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan.
Sääntöjen muuttaminen
13 § Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Hallituksen on ilmoitettava jäsenille kokouskutsun yhteydessä sääntömuutoksen käsittelystä.
Yhdistyksen purkautuminen ja lakkauttaminen
14 § Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kun yhdistyksen toiminnan edellytykset käyvät mahdottomiksi kuten hallitusta ei saada kasaan, varat loppuvat tms. Hallitus tekee esityksen yhdistyksen lopettamisesta ja kutsuu ylimääräisen kokouksen koolle. Ylimääräinen kokous päättää purkautumisesta äänestämällä ja ¾ enemmistöllä yhdistys lopetetaan. Loppuselvityskokousta ei tarvita jos hallitus on tehnyt selvityksen kokoukselle ettei ole velkoja (yhdistyslaki 40§).
Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi sen varat luovutetaan purkamiskokouksen päätöksen mukaisesti epilepsiaa sairastavien ja heidän läheistensä tukemiseen tavalla, joka mahdollisimman läheisesti vastaa yhdistyksen tarkoitusta.
Voimaantulo
Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.