Kehysriihessä päätetyt sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat STEA-avustusleikkaukset herättävät keskustelua ja mielipiteitä. Epilepsialiiton liittokokous puolustaa sote-järjestöjen merkitystä. Järjestöjen rahoituksesta ja roolista on käytävä asiallista ja faktoihin perustuvaa keskustelua vähättelyn ja vastakkainasettelun sijaan. Järjestöjen työ on olennainen osa suomalaista hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon määräraha vuonna 2026 on noin 14,8 miljardia euroa, josta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn valtion avustusten osuus on noin 274 miljoonaa euroa eli noin 1,85 % koko STM:n hallinnon määrärahasta. Petteri Orpon Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmaan (2023) on kirjattu 100 miljoonan leikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksiin vuoteen 2027 mennessä osana julkisen talouden sopeutusta. Leikkauksia on aikaistettu ja kasvatettu vuosittain budjettiriihissä. Nyt leikkaukset ovat kasvaneet 190 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 50 % leikkausta vuoteen 2024 verrattuna. Erityisesti leikkauksia on haluttu kohdistaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn valmistelemiin valtionavustuksiin. Säästöjen eurovaikutus on pieni, mutta vaikutus ihmisten elämään suuri.
Sote-järjestöt täydentävät julkista sote-sektoria. Päätös tarkoittaa leikkausta järjestöjen tekemästä varhaisesta tuesta, osallisuudesta, hyvinvoinnista, ennaltaehkäisevästä työstä, vertaistuesta, neuvonnasta ja vapaaehtoistoiminnasta. Sote-järjestöleikkaukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin pitkäaikaissairaisiin ihmisiin, joilla on samaan aikaan monia palvelutarpeita. Lisäksi heidän tilannettaan heikentää mittavat asiakasmaksukorotukset, sosiaaliturvaleikkaukset, elinkustannusten nousu ja etuuksien indeksijäädytykset. Todellinen riski on, että pienistä budjettisäätöistä seuraa suurempia kustannuksia raskaammissa sote-palveluissa. Onko talousvaikeuksissa olevalla Suomella tähän varaa?
Epilepsialiitto perustettiin 1969 aktiivisten kansalaisten aloitteesta epilepsiaa sairastavien ja heidän läheistensä oikeuksiensa parantamiseksi, syrjinnän ehkäisemiseksi ja epilepsiaan liittyvien ennakkoluulojen vähentämiseksi. Epilepsiaa sairastaa Suomessa noin 60 000 ihmistä. Kuka tahansa meistä voi sairastua. Vuosittain 3 000 ihmistä saa uuden epilepsiadiagnoosin. Epilepsia ei ole vain yksi sairaus vaan monimuotoinen neurologisten sairauksien joukko. Sairastuminen muuttaa usein merkittävästi elämän kulkua. Sairauteen sopeutuminen vie aikaa. Tuen ja tiedon tarve ei katoa. On tärkeää, että sitä on tarjolla myös tulevaisuudessa.
Epilepsialiiton liittokokous 25.4.2026