Digihoitopolku täydentää perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä. Se mahdollistaa potilaan auttamisen juuri silloin, kun on tarvetta. HUSin Uuden lastensairaalan Lasten epilepsiavastaanotolla on saatu digihoitopolusta hyviä kokemuksia.
Polku avataan Terveyskylän Omapolku-verkkopalveluun, joka käyttää vahvaa tunnistautumista. Terveyskylä on yliopistosairaanhoitopiirien tuottama julkinen verkkopalvelu, joka tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta.
Digihoitopolku on työkaluna monikäyttöinen. Siellä potilas tai hänen omaisensa voi muun muassa täyttää hoitoon liittyviä kyselyitä, lukea potilasohjeita, välittää oireiden ja terveysmittausten seurantatietoa sekä olla yhteydessä hoitaviin ammattilaisiin viesteillä tai etävastaanotoilla.
Myös monissa epilepsiayksiköissä potilaan tueksi on luotu digihoitopolku. Polun tavoitteena on lisätä epilepsiatietoa, parantaa tiedon välittymistä sekä tukea epilepsian kanssa elämistä.
Digihoitopolkuun ohjataan, ei pakoteta
Katja Pulkkinen työskentelee sairaanhoitajana HUSin Uuden lastensairaalan Lasten epilepsiavastaanotolla. Hän toimii myös epilepsiakirurgiakoordinaattorina.
Pulkkinen on saanut digihoitopolusta jo varsin paljon kokemusta, ja pitää sitä oikein hyvänä työkaluna.
Kyseessä on omahoitopalvelu, josta muun muassa saa asianmukaista tietoa epilepsiasta.
– Kyseessä on omahoitopalvelu, josta muun muassa saa asianmukaista tietoa epilepsiasta. Netistä googlettamalla löytyvä tieto ei aina ole relevanttia, mutta Terveyskylän avoimella puolella ja digihoitopolulla tieto on ammattilaisten tekemää.
Viestipalvelu on kätevä toiminto. Hoitaja vastaa sen kautta tulleisiin kysymyksiin parin päivän sisällä. Viestitoimintoa ei ole tarkoitettu päivystyksellisten asioiden hoitamiseen.
Sairaanhoitajan mukaan monet epilepsiaa sairastavat ja heidän omaisensa edellyttävät jo verkkopalveluita. Nuorempien ikäluokkien myötä siirrytään yhä enemmän digiin.
– Ketään ei pakoteta digihoitopolun käyttöön, jos hän ei niin halua. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka eivät digitaalisia palveluita käytä, ja se on vain hyväksyttävä.
Sairaanhoitaja Katja Pulkkinen pitää digihoitopolkua hyvänä työkaluna, josta saa muun muassa asianmukaista tietoa epilepsiasta.
Viestejä tulee monelta kanavalta
Katja Pulkkinen kertoo, että HUSin Uuden lastensairaalan Lasten epilepsiavastaanotolla digihoitopolkua käyttää tällä hetkellä noin 300 lasta.
– Jos potilas on 10–17-vuotias, niin huoltaja voi asioida hänen puolestaan, jos lapsi antaa luvan. Nuori, jolla on jo omat pankkitunnukset voi asioida itse. Silloin puolesta asioinnin lupaa ei tarvita.
Epilepsiavastaanoton hoitajien työn kannalta Pulkkinen ei näe digihoitopolun tuoneen mitään kovin suuria muutoksia. Ammattilainen oppii uuden työvälineen käytön varsin nopeasti.
Yksi nykyajalle tyypillinen haaste kuitenkin on ilmennyt. Hoitajille tulee epilepsiaa koskevia viestejä nyt monen eri kanavan kautta.
– Digihoitopolun kautta tulevien viestien lisäksi lähetetään edelleen myös sähköposteja sekä viestejä Apotti-tietojärjestelmän kautta.
Massiivinen Apotti-järjestelmä on toki myös helpottanut asioita.
– Ennen me hoitajat liitimme epilepsiapotilaan digihoitopolulle. Uuden tietojärjestelmän myötä hoitava lääkäri voi tehdä liittämisen suoraan.
Mobiilidigihoitopalvelu tulossa
Yksi digihoitopolun hyödylliseksi koettu toiminto on kohtauskalenteri. Potilas tai hänen omaisensa merkitsee siihen epilepsiakohtauksen ajankohdan ja keston sekä kohtausta koskevia muita tietoja.
Kohtauskalenteriin voi esimerkiksi kirjata, onko epilepsiaa sairastava ottanut lääkkeensä säännöllisesti, ja onko hän tarvinnut ensiapulääkettä.
– Kohtauskalenteri on hyödyllinen meille hoitajille ja lääkäreille, koska voimme jo ennen vastaanottoa perehtyä potilaan tilanteeseen, Pulkkinen sanoo.
Lasten puolesta asiointi ei ole digihoitopolulla vielä toiminnallisuudeltaan paras mahdollinen.
– Jotkut potilaiden omaiset ovat kertoneet, että he ovat kokeneet kirjautumisen sinne vaikeaksi. Meidän on pitänytkin auttaa.
Kun vanhempi asioi lapsen puolesta, kohtauskalenteri toimii toistaiseksi vain tietokoneella. Nuoret, joilla on pankkitunnukset ja jotka asioivat digihoitopolulla itse, voivat käyttää kohtauskalenteria kännykällä.
Vanhemmilta on tullut aika paljon sellaista palautetta, että koko digihoitopolkua haluttaisiin käyttää puhelimella.
– Mobiilidigihoitopolku on jo joillain muilla erikoisaloilla HUSissa käytössä, meille se on tulossa tämän vuoden lopulla.
Pulkkisen mukaan digihoitopolku mahdollistaa myös videoneuvotteluyhteydellä toteutettavat etävastaanotot.
– Erityisesti kauempana asuvat ovat olleet tästä mahdollisuudesta mielissään.
Daniel ja vanhemmat Epilepsialiiton Yökylä-tapahtumassa vuonna 2019.
Palvelu on helppokäyttöinen
Espoolaisen Sarin Daniel-pojalla todettiin epilepsia vuonna 2015. Lapsi oli päiväkodissa lyönyt päänsä ja seuraavana päivänä hänelle tuli kummallinen olo.
Tutkimusten jälkeen Danielilla todettiin epilepsia ja myöhemmin se on täsmentynyt vaikeahoitoiseksi. Erilaisia lääkkeitä on hänen kanssaan kokeiltu, vähän vaihtelevin tuloksin.
– Tällä hetkellä poikamme on 12-vuotias ja hänellä on 4–8 kohtausta kuukaudessa. Daniel pystyy ihan hyvin käymään koulussa, kohtaukset tulevat pääosin öisin, Sari kertoo.
Uuden lastensairaalan Lasten epilepsiavastaanotolla perheelle suositeltiin digihoitopolun käyttöönottoa.
– Otimmekin sinne tunnukset. Danielin piti antaa suostumuksensa siihen, että minä saan käyttää sitä.
Sari opiskeli digihoitopolun käytön pitkälti itsenäisesti.
– Eipä siinä mitään ihmeellistä ollut, minusta palvelu on ihan helppokäyttöinen.
Kohtauspäiväkirjan kanssa ei ongelmia
Myös Sarin perheessä käytetään digihoitopolun kohtauskalenteria. Kalenterin valikosta valitaan kohtauksen päivämäärä, kellonaika ja kohtauksen kesto.
Sarin mukaan kohtauspäiväkirjan täyttäminen sujuu jo aivan rutiinilla. Se ei paljoa poikkea paperisesta versiosta, jonka täyttäminen oli jo tullut tutuksi.
Sarin mukaan kohtauspäiväkirjan täyttäminen sujuu jo rutiinilla.
– Melkein saman tien, kun Danielilla on ollut kohtaus, niin menen digihoitopolkuun ja teen tarvittavat merkinnät.
Sari kiittelee sitä, että hänen lähettämiinsä kysymyksiin tulee vastaus useimmiten nopeasti. Jos hoitajat eivät jotakin asiaa tiedä, niin sitten he kysyvät lääkäreiltä.
– Ja jos Danielilla on ilmennyt joku hankalampi asia, niin sitten on sovittu soittoaika. Olen kokenut tämän toimintatavan oikein hyväksi.
Sarin mukaan mitään suurempia teknisiä ongelmia digihoitopolulla ei ole ilmennyt.
– Joskus on käynyt niin, että palveluun ei ole heti päässyt läpi. Mutta kun olen yrittänyt myöhemmin uudelleen, niin sitten kirjautuminen on aina onnistunut.
Digihoitopolun sisältämiä lisätietoja ja linkkejä Sari ei ole ainakaan toistaiseksi paljoakaan tutkinut.
– On kuitenkin hyvä tietää, että luotettavaa tietoa epilepsiasta on siellä helposti saatavilla.