Sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt 1.1.2023 alkaen kunnilta hyvinvointialueille. Siirtymä ei ole tapahtunut automaattisesti, eikä yhdessä yössä, joten historiallinen muutos on herättänyt monissa meissä myös huolta. Sote-palvelujen käyttäjille muutoksen ei pitäisi paljon näkyä tai tuntua. Uudistuksen tavoitteet ovat hyviä: palvelut paranevat, jonot lyhenevät, yhdenvertaisuus paranee, palveluiden kustannustehokkuus lisääntyy ja niin edelleen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii paljon toimenpiteitä jokaisella hyvinvointialueella – uudistus ei ole vielä valmis.
Kevään eduskuntavaalit ovat sote-vaalit. Epilepsialiitto on kiinnostunut nostamaan keskustelun aiheeksi hyvän hoidon ja olemassa olevien kansallisten hoitosuositusten ja -polkujen säilyttämisen merkityksen. Ei anneta olemassa olevien hyväksi havaittujen hoitopolkujen mennä rikki. Lue Epilepsialiiton eduskuntavaalivaikuttamisen teemoista tästä numerosta.
Epilepsiat ovat taustasyiltään, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, joten myös epilepsioiden diagnostiikka ja hoito ovat erilaisia. Epilepsiaa sairastavien osalta toimiva hoitopolku tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuollossa voidaan seurata hoidolla kohtauksettomia aikuispotilaita. Epilepsian diagnostiikka, lapsipotilaat ja ei-kohtauksettomat aikuispotilaat sekä vaikeaa epilepsiaa sairastavien seuranta, kuntoutus, työkykyasiat sekä raskauden suunnittelu ja seuranta tulee toteutua erikoissairaanhoidon lastenneurologian ja neurologian yksiköissä. Yliopistosairaaloissa toimivia epilepsiaan erikoistuneiden keskusten moniammatillisia työryhmiä konsultoidaan vaikeissa epilepsiatilanteissa. Lisäksi Suomessa on kaksi epilepsiaan erikoistunutta keskusta (KYS ja HUS), missä toteutuu vaikean epilepsian erityisdiagnostiikka, epilepsiakirurgiset selvittelyt, kallonsisäiset rekisteröinnit, stimulaattorisuositukset ja kirurginen hoito. Tarpeen mukaan on mahdollista konsultoida etänä Euroopan osaamisverkostoa harvinaisissa tapauksissa.
Hyvää uutta vuotta 2023 kaikille lukijoille!