Koronavirusrokotteen nopea kehitystyö on ainutlaatuinen ponnistus rokottamisen historiassa. Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet korostaa sitä, että ripeydestä huolimatta turvallisuudesta ei ole tingitty.
1700-luvun lopulla ensimmäisen kerran käyttöön otetut rokotteet lienevät puhtaan veden ja parantuneen hygienian ohella tärkein tekijä kansanterveyden paranemisessa.
Rokotuksessa elimistö saa pienen määrän tautia aiheuttavaa mikrobia tai sen osaa muodossa, joka käynnistää elimistön normaalin puolustusmekanismin taudinaiheuttajaa vastaan. Rokotteesta saatu suoja luo immuniteetin ilman taudin aiheuttamia, jopa hengenvaarallisia oireita. Rokote säästää myös jälkitaudeilta.
Rokotuksilla esimerkiksi aikaisemmin tuhoisa isorokko on saatu häviämään maailmasta lähes kokonaan. Suomessa puolestaan kurkkumätä, polio ja tuhkarokko on saatu rokotteiden avulla hyvin kuriin.
Koronapandemian jyllätessä toista vuotta, rokotteista on tullut keskeinen puheenaihe kaikkialla maailmassa.
Uudenlaiset rokoteteknologiat
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet on tullut viime kuukausina suomalaisille tutuksi rokoteasiantuntijana.
Rämet kertoo, että nyt koronavirusrokotteessa saavutettuja hienoja tuloksia ei ole lähdetty tekemään tyhjästä.
– Nykyisen kehityksen alkua vauhditti vuonna 2003 Aasiassa riehuneen, lopulta eristystoimilla hävitetyn SARS-viruksen rokotetutkimus.
Professori näkee tärkeänä asiana myös uudenlaisten rokoteteknologioiden läpimurron.
– On kehitetty RNA-rokotteita. Ne ovat turvallisempia kuin aikaisemmat rokotteet, koska niissä ei käytetä lainkaan virusta.
Tavanomaisten virusrokotteiden kehittämisessä ja valmistamisessa aikaa kuluu viruksen kasvattamiseen ja sen rakenneosien puhdistamiseen tai sitten viruksen heikentämiseen.
– RNA-rokotteet voidaan sen sijaan rakentaa nopeasti, sillä niissä käytetään vain taudinaiheuttajan geneettistä koodia, Rämet sanoo.
Turvallisuudesta ei ole tingitty
Koronavirusrokotteisiin on panostettu maailmanlaajuisesti valtavasti resursseja ja kehitys on tapahtunut nopeasti. Yleensä eri tutkimusvaiheet tehdään peräkkäin, mutta nyt niitä on tehty rinnakkain.
Koronavirusrokotteiden suhteen onkin Rämetin mukaan edetty eri puolilla maailmaa jopa hämmästyttävää tahtia.
– Esimerkiksi lääkeyhtiö Moderna on kertonut, että kun koronaviruksen sekvenssi selvisi, niin heillä oli rokote suunniteltuna jo kahden vuorokauden päästä. Alle kahdessa kuukaudessa se saatiin ihmiskokeisiin.
Jos ihmiskunta haluaa jotakin tehdä, niin se kyllä saadaan aikaan.
Varsinaisen kehitystyön jälkeen eniten aikaa kuluu siihen, että varmistetaan se, että rokotteiden erilaiset haittavaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.
Rämet korostaa, että myyntiluvan saaneiden koronarokotteiden kohdalla kaikki normaalit kehitysvaiheet on käyty huolellisesti läpi.
– Asiat on nyt vain tehty nopeasti ja erittäin päämäärätietoisesti. Tämä osoittaa sen, että jos ihmiskunta haluaa jotakin tehdä, niin se kyllä saadaan aikaan.
Enemmänkin kumppaneita kuin kilpailijoita
Tavallisen ihmisen näkökulmasta koronarokotteen kehittäminen on aikamoinen hässäkkä, jossa pyörii vaikealta kuulostavia lääkeyhtiöiden nimiä.
Mika Rämet sanoo, että lääketehtaiden ja tutkimuslaitosten välinen kilpailu on koronan aikana laitettu sivummalle. Hän ei halua leimata koronarokotteita valmistavia yrityksiä pahiksiksi.
– Tutkijat, lääketeollisuus ja viranomaistahot ovat tehneet tässä asiassa todella paljon yhteistyötä. Tavoitehan on kaikilla sama: saada aikaan mahdollisimman tehokas ratkaisu pandemiaa vastaan.
Rämet uskoo, että koronarokotteiden parissa tehty suurtyö on jatkossa hyödyksi monia muita sairauksia vastaan taistellessa.
Rokotekehityksessä tarvitaan vahvat yhteiset hartiat senkin takia, että kyse on hyvin kalliista toiminnasta.
– Kun uudessa rokotteessa edetään sen kolmanteen kehittämisvaiheeseen, niin puhutaan sadoista miljoonista euroista. Tuolloin rokotetta testataan kymmenillä tuhansilla vapaaehtoisilla.
Rämet uskoo, että koronarokotteiden parissa tehty suurtyö on jatkossa hyödyksi monia muita sairauksia vastaan taistellessa.
– Kun RNA-rokotteen kaltaiset tuoreet rokoteteknologiat osoittautuivat tehokkaiksi, rokotteiden kehittäminen nopeutuu huomattavasti ajatellen mahdollisia uusia pandemioita.
Lisäksi nykyisiäkin rokottein todennäköisesti estettäviä tauteja vielä riittää.
– Kotimaisena esimerkkinä voi mainita diabetekselta suojaava rokotteen, joka on nyt edennyt kliinisiin tutkimuksiin.
Jokaisen aikuisen on syytä ottaa rokote
Mika Rämet on erikoistunut lastenlääkäriksi, eikä epilepsian hoitoon. Epilepsiaa sairastaville hän kuitenkin haluaa antaa neuvon, joka on täsmälleen sama kuin kaikille muillekin.
– Kannattaa ehdottomasti ottaa koronarokote. Sivuvaikutusten mahdollisuus on hyvin pieni.
Professorin mukaan rokotuksiin liittyviä merkittäviä haittavaikutuksia on ollut vähän, poikkeuksena sikainfluenssarokotteen aiheuttama narkolepsia.
Myös epilepsiaa sairastaville Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja suosittelee pandemian aikana mahdollisimman normaalin elämän viettämistä suosituksia ja rajoituksia noudattaen.
– Talvella kaikkien kannattaa huolehtia d-vitamiinin tarpeesta. Lepoa pitää olla riittävästi ja kunnosta on hyvä huolehtia. Alkoholia ja kahvia on syytä nauttia maltillisesti.