Lääkkeiden saatavuushäiriöihin on monta syytä

Epilepsialehti - Artikkeli

Lääketuotannon siirtäminen Aasiaan on yksi tekijä, minkä takia toisinaan esiintyy lääkkeiden saatavuushäiriöitä. Suomen varautumisjärjestelmä ja apteekkien yhteistyö helpottavat tilannetta.

Maailmanlaajuiset kriisit vaikuttavat arkielämäämme monella tavalla. Lääkkeistä on ollut paikoin pulaa. Myös epilepsialääkkeiden saatavuudessa on ollut häiriöitä.

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen kertoo, että lääkkeiden saatavuushäiriöt eivät suinkaan koske vain epilepsialääkkeitä.

Kyse ei myöskään ole vain korona-ajan ongelmasta.

– Maailmanlaajuista saatavuushäiriöiden kasvua on ollut nähtävissä jo ennen pandemian alkua. Viime vuosina niiden määrä on edelleen lisääntynyt, Kostiainen sanoo.

Kiina avaintoimija

Kostiaisen mukaan taustalla on muun muassa se, että useiden lääkkeiden valmistusprosessi, tai osa siitä on nykyään keskittynyt Aasiaan.

Erityisesti Kiina on nykyään suuri lääkeaineiden ja vaikuttavien aineiden valmistaja.

– Siellä pitkään jatkuneet tiukat koronasulut ovat vaikuttaneet lääketehtaisiin ja sitä kautta lääkkeiden tuotantoon.

Tuotannon ulkoistamisella lääketehtaat tavoittelevat tietenkin kustannussäästöjä.

Tuotannon ulkoistamisella lääketehtaat tavoittelevat tietenkin kustannussäästöjä. Kiinassa työvoima on edullisempaa ja ympäristölaitkin joustavampia. Nyt sielläkin on kuitenkin kiristetty ympäristölakeja.

Kostiainen huomauttaa, että hintakilpailu on erityisesti rinnakkaislääkkeissä todella kovaa.

– Euroopassakin on vielä toki paljon niin sanotun tutkivan lääketeollisuuden tuotantoa. Täällä valmistetaan esimerkiksi rokotteita ja biologisia lääkkeitä, jotka ovat patenttisuojan piirissä. Usein käy niin, että patenttisuojan lauettua on kova paine tehdä tuotteita halvemmalla, ja silloin tuotantoa siirtyy Aasiaan.

Valmistusprosessi pirstaloitunut

Kokonaisuuteen vaikuttaa sekin, että monien lääkkeiden valmistusprosessi on – jälleen kustannussyistä – nykyisin hyvin pirstaloitunut.

– Prosessi voi mennä niin, että lääkeaine valmistetaan Kiinassa ja Intiassa tehdään lääketabletti. Sitten tuote vielä Euroopassa pakataan eri kielialueiden markkinoille.

Lääkkeitä ei myöskään saada valmiiksi nopeasti. Yhden tuotantoerän valmistaminen voi kestää jopa kuukausia.

– Jos joku isompi lääke-erä joudutaan esimerkiksi laatupoikkeaman takia vetämään pois markkinoilta, niin voi syntyä pitkäksikin aikaa tyhjiö, ennen kuin kyseistä lääkettä on jälleen saatavilla.

Koronan ohella Venäjän ja Ukrainan välinen sota vaikuttaa koko maailmassa moneen asiaan. Kostiainen ei kuitenkaan usko konfliktin todennäköisesti aiheuttavan lääkkeiden saatavuuteen häiriöitä.

Yksi varaus kuitenkin on.

– Saksahan on ollut kemikaalien suuri tuottaja ja niitä käytetään lääkkeidenkin valmistukseen. Jää nähtäväksi, miten kemikaalitehtaat energianpulan takia pyörivät.

Euroopassakin on vielä lääketeollisuutta

Erkki Kostiainen kehottaa Euroopan maiden päättäjiä katsomaan peiliin, kun he ovat vuosien ajan toteuttaneet politiikkaa, jossa lääkkeet eivät saisi maksaa oikeastaan mitään.

Tuotanto on siirtynyt sinne, missä lääkkeet on voitu tehdä laadukkaasti, mutta mahdollisimman halvalla.

Hänen mukaansa on ollut sellainen tilanne, jolloin kolmen kuukauden verenpainelääkkeet maksoivat suunnilleen saman verran kuin kahvikupillinen.

– Tämä laittaa miettimään, koska kyseessä on kuitenkin korkean teknologian tuote.

Halu pitää lääkkeet hyvin edullisina on johtanut siihen, että tuotanto on siirtynyt sinne, missä lääkkeet on voitu tehdä laadukkaasti, mutta mahdollisimman halvalla.

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Kostiainen ei usko, että laajamittainen lääkevalmistuksen palauttaminen Eurooppaan olisi mahdollista ainakaan nopealla aikataululla.

– Puhutaan vuosista, jopa vuosikymmenistä. Ja ensin pitäisi olla poliittinen tahto ja valmius maksaa lääkkeistä vähän enemmän. Onneksi meillä Suomessa on vielä omaakin lääkevalmistusta.

Suomen etuna on myös apteekkien hyvä keskinäinen yhteistyö asiakkaan hyväksi. Jos tiettyä lääkettä ei löydy omista varastoista, niin sitä kysellään sitten toisista apteekeista.

Pari vuotta sitten Apteekkariliitto teki myös verkkoon lääkehakupalvelun.

– Sieltä pystyy tarkistamaan, mistä apteekista omaa lääkettä saattaisi vielä löytyä. Apteekkien varastot päivittyvät 15 minuutin välein, joten tieto on tuossa palvelussa lähes reaaliaikaista.

Pienen kielialueen erityisongelmat

Valitettava tosiasia on, että kun lääkkeistä on maailmanlaajuinen pula, niin niitä ei tarjota ensimmäisenä Suomeen. Asiaan vaikuttaa muun muassa kielialueemme pienuus.

– Kun tällaiselle markkina-alueelle tehdään pakkauksia sekä suomeksi että ruotsiksi, niin kyllähän se maksaa. Lääkeyhtiöt miettivät omia kustannuksiaan, esimerkiksi sitä, mille alueille kannattaa tuoda omaa tuotettaan. Niille pääasia on saada lääkettään myydyksi, oli sitten mikä maa tahansa.

Toisinaan lääkevirasto Fimea myöntää määräaikaisia erityislupia tietyille lääkkeille. Niissä saattaa olla poikkeuksellisesti vieraskieliset pakkaukset, joihin on lisätty suomenkielinen pakkausseloste.

Saatavuushäiriön pidentyessä on olemassa vielä yksi keino. Lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä tutun lääkkeen tilalle jonkin toisen.

– Epilepsian kohdalla pitää kuitenkin huomioida se, että toimivan epilepsialääkityksen vaihtaminen toiseen ei ole niin yksinkertaista kuin joissain muissa sairauksissa.

Kun löydetään sellainen lääke, joka pitää kohtaukset poissa, niin ei sitä sitten ihan äkkiä lähdetä vaihtamaan.

Varautumisjärjestelmä auttaa

Suomen tilanne poikkeaa lääkkeiden suhteen monesta muusta maasta yhdestä syystä. Yhteiskunnassamme on jo pitkään ollut vahva eri toimialojen varautumiskulttuuri.

Vuonna 1984 säädetty, maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen lääkkeiden velvoitevarastointilaki takaa tärkeimpien lääkevalmisteiden saatavuutta.

Yhteiskunnassamme on jo pitkään ollut vahva eri toimialojen varautumiskulttuuri.

– Se velvoittaa lääketeollisuutta ja maahantuojia ylläpitämään varastoja, jotta lääkehuolto pystyy toimimaan saantihäiriöissä jokseenkin normaalisti jopa 10 kuukauden ajan.

Kostiaisen mukaan tämä on ollut iso pelastus suomalaisille maailmanlaajuisissa saatavuushäiriöissä.

– Ne eivät olekaan näkyneet asiakkaille aivan yhtä paljon kuin muissa maissa.

Häiriötilanteissa lääkevirasto Fimea voi myöntää varmuusvarastoille alituslupia. Silloin sieltä on voitu ottaa juuri sillä hetkellä kriittisiä lääkkeitä kulutukseen.

– Varmuusvarasto täytetään taas uudelleen, kun lääkettä on jälleen paremmin saatavilla.

  • Lehden numero: 1/2023
  • Teksti: Vesa Keinonen
  • Kuvat: iStock.com/Scar1984
  • Diagnostiikka ja hoito
  • Vaikuttaminen

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?

Aiheeseen liittyvää