Aluevaalit lähestyvät – vie yhteistä viestiä eteenpäin ja vaikuta!

Uutinen

Aluevaaleissa valitaan tammikuussa valtuutetut ja varavaltuutetut hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Epilepsialiitto on laatinut kirjeen, jonka avulla voit haastaa aluevaaliehdokkaat edistämään epilepsiaa sairastavien hyvän hoidon ja hyväksi havaittujen pitkäaikaissairauksien kansallisten hoitopolkujen toteutumista vastaisuudessakin. Lue kirje tämän sivun lopusta ja vie viestiämme eteenpäin alueellasi.

Hyvinvointialue on sote-uudistuksen myötä käyttöön tuleva uusi hallinnollinen porras. Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistyvät ja niitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena maaliskuusta 2022 alkaen. Aiemmin erikoissairaanhoidosta ovat vastanneet sairaanhoitopiirit. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille vuodesta 2023 alkaen. Muutos on suuri.

Puolueissa kootaan parhaillaan ehdokkaita aluevaaleihin, sillä ehdokaslistat pitää jättää joulukuun puolivälissä. Vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Ennakkoäänestys on kotimaassa 12.–18.1. ja ulkomailla 12.–15.1.

Lue lisää aluevaaleista sivuiltamme.

Mitä epilepsiayhdistykset voivat tehdä?

  1. Vaihda alla olevaan kirjeeseen oman yhdistyksesi yhteystiedot.
  2. Toimita kirje alueesi vaaliehdokkaille. Lähesty vaaliehdokkaita henkilökohtaisesti joko puhelimitse, sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa tai toimittamalla kirje suoraan ehdokkaalle.
  3. Ota yhteyttä paikalliseen lehteen tai radioon ja ehdota juttua aiheesta.
  4. Osallistu mahdollisiin vaalitilaisuuksiin ja paneelikeskusteluihin esimerkiksi kysymällä napakoita yleisökysymyksiä epilepsiaa sairastavien hoidon ja palveluiden tulevaisuudesta.
  5. Jaa kirjeen viestejä somessa. Käytä silloin tunnisteita #aluevaalit #JokaSadas #epilepsia

 

Hyvä eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puoluejohtaja, -sihteeri ja aluevaaliehdokas

Haastamme Sinut toimimaan epilepsian hyvän hoidon puolesta hyvinvointialueellasi ja varmistamaan hyväksi havaittujen pitkäaikaissairauksien kansallisten hoitopolkujen toteutuminen vastaisuudessakin.

Hyvän hoidon edellytyksenä tarkka diagnoosi ja riittävät palvelut

Epilepsia ei ole vain yksi sairaus vaan monimuotoinen sairauksien joukko. Epilepsialle tyypillistä on toimintakyvyn vaihtelu, joten epilepsiaa sairastavat tarvitsevat joustavia ja yksilöllisiä palveluja. Epilepsiaa sairastavalla on oikeus saada mahdollisimman tarkka diagnoosi, siihen liittyvä oikea-aikainen hoito ja sopivat yhteiskunnan tarjoamat palvelut, jotta hänen toimintakykynsä säilyy ja mahdollisimman hyvä elämänlaatu mahdollistuu. Tämä on myös yhteiskunnallisesti tuloksekasta toimintaa.

Epilepsiaa sairastavalla ihmisellä tulee säilyä yhdenvertainen mahdollisuus päästä tarvittavan erityisosaamisen piiriin asuinpaikasta riippumatta yli maakunta-/hyvinvointialuerajojen myös tulevaisuudessa. Epilepsian Käypä hoitosuosituksen (2020) mukaan vaikeaa epilepsiaa sairastavan tulee päästä viiveettä arvioon vaikeaan epilepsiaan perehtyneeseen erikoissairaanhoidon yksikköön yliopistosairaalaan. Tarvittaessa hoitopolun tulee edelleen edetä vaikean epilepsian erityisdiagnostiikkaan ja -hoitoon erikoistuneeseen keskukseen (HUS ja KYS). Epilepsian tarkasta diagnostiikasta ja kokonaisvaltaisesta hoidosta tinkiminen tuottaa inhimillistä kärsimystä ja on näin lyhytnäköistä.

Vertaistuki on osa epilepsian hyvää hoitoa

Epilepsian hyvä hoito ei ole vain lääketieteellistä hoitoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa tulee huomioida, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoama vertaistuki, ohjaus ja neuvonta on osa hyvää hoitoa. Epilepsialiitto tarjoaa vertaistukea, osallisuutta ja merkityksellisiä kohtaamisia epilepsiaa sairastaville ja heidän läheisilleen elämän eri tilanteissa. Yhteistyössä julkisen sektorin kanssa voimme vahvistaa ihmisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään.

Olethan sinäkin mukana puolustamassa epilepsiaa sairastavien hyvää hoitoa ja elämänlaatua?

Helsingissä 22.11.2021

Liisa Metsähonkala
Epilepsialiiton hallituksen puheenjohtaja
Dosentti, lasten neurologian erikoislääkäri

Virpi Tarkiainen
Epilepsialiiton toiminnanjohtaja
KM, terveydenhoitaja
p. 050 400 9191, virpi.tarkiainen@epilepsia.fi

Tiesitkö, että

  • Suomessa on noin 60 000 epilepsiaa sairastavaa ihmistä.
  • Vuosittain noin 3 000 ihmistä saa epilepsiadiagnoosin.
  • Epilepsiaan liittyy usein toimintakyvyn voimakas ja ennakoimaton vaihtelu. Epilepsiakohtausten aikana ja niiden jälkeen on toisen ihmisen apu usein tärkeää.
  • Vaikeaa epilepsiaa sairastaa noin 9 000 ihmistä.
  • Vaikea epilepsia tarkoittaa tilaa, jossa asianmukaisesta hoidosta huolimatta esiintyy toistuvia kohtauksia tai muita arkielämää haittaavia epilepsiaan liittyviä oireita, kuten kognitiivisia tai käyttäytymisen ongelmia, kehityksen hidastumista tai hoidon haittavaikutuksia.
  • Vaikeaa tai harvinaista epilepsiaa sairastavat ihmiset tarvitsevat terveyspalvelujen lisäksi erilaisia sosiaalipalveluja selvitäkseen arjessa

Epilepsialiitto ry – Epilepsiförbundet rf

Epilepsialiitto on valtakunnallinen yleishyödyllinen järjestö. Tuemme epilepsiaa sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvointia elämän eri vaiheissa, tarjoamme vertaistukea ja toimintaa sekä ehkäisemme ennakkoluuloja ja syrjintää. Yhdessä 22 jäsenyhdistyksemme kanssa muodostamme epilepsiayhteisön, jossa epilepsiaa sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä arki ja kokemukset ovat keskiössä. Teemme työtä osallisuuden, yhteisöllisyyden ja tasa-arvon puolesta.

Lisätietoja

Virpi Tarkiainen

Vastaan Epilepsialiiton strategisesta johtamisesta, hallinnosta ja kehittämistoiminnasta hallituksen linjausten mukaisesti. Toimin Epilepsialehden päätoimittajana sekä vastaan sidosryhmäyhteistyöstä.

Paula Salminen

Vastaan Epilepsialiitossa sosiaaliturva-asioista, neuvonnasta, kurssityöstä, edunvalvonnasta sekä kehittämistoiminnasta.

  • Diagnostiikka ja hoito
  • Hyvinvointi
  • Vaikuttaminen
  • Yhteisö

Aiheeseen liittyvää