Epilepsiat ovat joukko aivosairauksia, joille yhteinen tekijä on taipumus toistuviin epileptisiin kohtauksiin. Epilepsiaan voi liittyä muitakin henkilön toimintakykyyn vaikuttavia oireita, esimerkiksi tiedonkäsittelyn vaikeuksia, jotka voivat epilepsian ohella vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin, mukaan lukien moottoriajoneuvon kuljettamisoikeuteen.
Ajokieltoa koskevalla lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä ohjeistuksella suojataan henkilön omaa ja muiden turvallisuutta liikenteessä. Ajokiellon pituudet perustuvat tietoon epileptisten kohtausten uusiutumisriskistä. Ohjeet koskevat kaikkia epileptisiä kohtauksia tyypistä tai syystä riippumatta. EU:n ajokorttidirektiivit sisältävät myös muut sairaudet, jotka voivat epilepsian ohella vaikuttaa henkilön ajoterveyteen. Esimerkkinä tästä on aivoverenkiertohäiriön jälkitilaan liittyvä epilepsia. Vaikka henkilö olisi kohtaukseton, voivat aivoverenkiertohäiriön jälkitilaan liittyvät oireet, esimerkiksi neglect-oire eli ns. huomiottajättö, olla este ajoluvan palauttamiselle. Sama käytäntö on myös niissä tilanteissa, joissa epilepsiaan liittyy merkittäviä tiedonkäsittelyn vaikeuksia. Oma haasteensa ovat epäselvät kohtaukset, joissa ei ole silminnäkijän kuvausta tai henkilöllä itsellään ei ole muistikuvaa tapahtumista. Näissä tilanteissa ajokykyä selvitetään moniammatillisesti. Tästä esimerkkinä on moottoriajoneuvon kuljettajan epäselvä tajunnanmenetys, jossa useimmiten vaaditaan kardiologin arvio sydänperäisisistä ja neurologin arvio neurologisista syistä ajoterveyden arvioimiseksi, etenkin autoiluun liittyvissä ammateissa.
Ajokieltoa koskevalla lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä ohjeistuksella suojataan henkilön omaa ja muiden turvallisuutta liikenteessä.
Ajoterveyden arvioinnissa käytetään apuna kohtauspäiväkirjaa henkilön oman voinnin raportoinnin ja läheisten kertoman ohella. Lisäksi neuropsykologi voi arvioida muun muassa henkilön tiedonkäsittelyn tasoa, tarkkaavuutta ja tiedon prosessointia. Lääkäri voi tarvittaessa pyytää lähetteellä terveysperusteisen ajokyvyn arvioinnin. Lääkäri tekee arvion ajoterveysvaatimuksien täyttymisestä kaikkien käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Taustalla ovat aina lainsäädäntöön perustuvat ajoterveyden arviointiohjeet. Jos ajokielto kestää alle 6 kuukautta, tulee lääkärin kertoa tästä henkilölle ja kirjata asia sairauskertomukseen. Jos ajokielto kestää yli 6 kuukautta, on tästä ilmoitusvelvollisuus poliisille ja henkilö joutuu luovuttamaan ajokortin poliisille. Epilepsiakohtauksen saaneen henkilön työnkuva huomioiden ajokiellon asettaminen voi vaatia myös kannanoton sairausloman tarpeesta. Jos epilepsiadiagnoosin saanut ja lääkehoidossa oleva potilas on ollut kohtaukseton vuoden ajan, voidaan perusterveydenhuollossa laatia lääkärin lausunto ryhmän 1 ajokiellon päättymisestä. Erikoissairaanhoitoa voidaan konsultoida, etenkin mikäli ajokielto vaikuttaa ammatillisiin tai ammatinvalintakysymyksiin.
Ryhmän 1 (R1) ajokorttiluokkiin kuuluvat moottoripyörän, kokonaismassaltaan alle 3,5 tonnia painavan henkilöauton, pakettiauton, ambulanssin, henkilöautovetoisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettajat sekä traktorin, moottoripyörän, mopoauton ja mopon kuljettajat eli luokat M, AM, A1, A2, A, B, BE, T, LT. Jos henkilö saa yksittäisen kohtausoireen, on ajokielto 3 kuukautta, mikäli jatkotutkimuksissa ei tule esille kohtauksen uusiutumisriskiin viittaavaa. Ajokiellon pituus epilepsiadiagnoosin yhteydessä on vuosi kohtauksetonta aikaa, sillä vuoden kohtauksettomuuden jälkeen kohtausten uusimisen todennäköisyys on pieni. Jatkossa mikäli yli 3 vuotta kohtauksettomana ollut epilepsiaa sairastava henkilö saa kohtauksen, on ajokiellon pituus 6 kuukautta. Tämä pätee myös altisteiseen kohtaukseen. Mikäli edellisestä kohtauksesta on kulunut alle 3 vuotta, on ajokiellon pituus 12 kuukautta. Mikäli kohtaus on ilmaantunut lääkärin ohjeistaman epilepsialääkkeen purkamisen tai annoksen pienentämisen aikana, on ajokiellon pituus 3 kuukautta. Ajoterveysvaatimukset täyttyvät uudelleen edellä mainittujen seuranta-aikojen jälkeen, jos henkilö ei saa uusia kohtauksia. Ajoluvan palauttamiseen vaaditaan lääkärinlausunto.
Ryhmän 2 (R2) ajokorttiluokkiin kuuluvat kuorma-auton, linja-auton ja niiden vetämien ajoneuvoyhdistelmien (kokonaismassa yli 3,5 tonnia) kuljettajat eli luokat C, CE, C1, C1E, D, DE, D1, D1E ja ammattilainen henkilöliikenne (taksinkuljettajat, liikenneopettajat). Epilepsiakohtauksen saaneella R2-ajoluvan omaavalla henkilöllä ajokiellon pituus on vuosia ja ajokyvyn arviointi vaatii neurologin arvion. Yksikin kohtaus ilman epilepsian diagnoosia johtaa 5 vuoden ajokieltoon. Tämä aiheuttaa vääjäämättä haasteen ammattiautoilijoille ja niille henkilöille, joiden ammatissa vaaditaan työpäivän aikana autoilua. Työkyky ja ammatilliset kuntoutustoimet sekä uudelleenkouluttautumisen mahdollisuudet tulee arvioida näissä tilanteissa. Mikäli henkilö saa kaksi tai useampia kohtauksia tai hänellä on todettu epilepsialle altistava taustasairaus, on ajokiellon pituus 10 vuotta. Ajoterveysvaatimukset täyttyvät uudelleen vain, jos edellä mainittujen seuranta-aikojen jälkeen henkilö on ilman lääkitystä kohtaukseton. Ajoluvan palauttaminen vaatii lääkärin arvion ja useimmiten vähintään neurologin konsultaation.
Lääkärin tehtävä on arvioida, kirjata ja keskustella potilaan kanssa ajoterveysvaatimuksista.
Henkilön hakiessa ensimmäistä R1-ajokorttiaan yhden kohtauksen jälkeen ilman epilepsiadiagnoosia, voi henkilölle puoltaa ajolupaa 3 kuukauden kohtauksettomuuden jälkeen. Mikäli yhden epilepsiakohtauksen saanut tai epilepsiaa sairastava henkilö hakee ensimmäistä R2-ajokorttiaan, R2 ajo-oikeutta ei voi puoltaa. Epilepsiaa sairastavan henkilön hakiessa uutta R1-ajokorttia, täyttyvät ajoterveysvaatimukset, kun hän on ollut vuoden kohtaukseton. Ajolupaa hakiessa tarvitaan aina kokonaisvaltainen ajoterveysarvio ja Lääkärinlausunto ajokyvystä, joka laaditaan yleensä perusterveydenhuollossa. Lisäksi neurologian hoitava lääkäri voi kirjoittaa epilepsiasta vapaamuotoisen lausunnon tai Erikoisalan lääkärinlausunnon.
Ajokiellosta voi aiheutua potilaalle haasteita ja tämä voi heittää varjon hoitosuhteen ylle. Lääkärin tehtävä on arvioida, kirjata ja keskustella potilaan kanssa ajoterveysvaatimuksista ja ajokiellon käytännön merkityksestä muun muassa liikennevakuutuskorvauksien ja rikosoikeudellisen vastuun suhteen. Ajokyvyn arviointi on tästä huolimatta osa epilepsian hyvää hoitoa ja perustuu lääkärin lakisääteiseen velvollisuuteen. Epilepsian hyvän hoidon yhtenä tavoitteena on kohtauksettomuuden myötä myös mahdollistaa ajoluvan palauttaminen.