Kun nuori itsenäistyy, tulee ajankohtaiseksi monen muun asian lisäksi nuoren asumisratkaisujen pohtiminen. Muutto pois lapsuudenkodista on aina iso ja vähän pelottavakin kokemus. Vanhempien tehtävänä on tukea itsenäistyvää nuorta ja päästää irti. Omassa kodissa asuminen on jokaisen perusoikeus.
Epilepsia voi vaikuttaa toimintakykyyn ja arkielämän sujumiseen hyvin vaihtelevasti ja ennakoimattomasti. Suurin osa epilepsiaa sairastavista saadaan hoidetuksi lääkityksellä kohtauksettomaksi, jolloin epilepsialla ei ole suurta vaikutusta sairastavan toimintakykyyn.
Jos epilepsia on vaikea eli henkilöllä esiintyy asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta merkittäviä arkielämää haittaavia epilepsiaan liittyviä oireita, kuten toistuvia kohtauksia, kognitiivisia tai käyttäytymisen ongelmia, kehityksen hidastumista tai hoidon haittavaikutuksia, tarvitaan usein tukea arkipäivän sujumiseen. Vaikeaa epilepsiaa sairastavilla ihmisillä on kohonnut tapaturmariski kohtausten vuoksi. Kotona asumiseen voi saada tukea ja apua, jos sairaus tai vamma haastaa kotona selviytymistä.
Turvallinen koti
Kodin turvallisuuteen ja esteettömyyteen voi vaikuttaa. Kulkureitit kannattaa pitää väljinä, jotta kompastumis-, törmäämis- ja juuttumisvaara vähenee. Myös kodin kalusteilla, niiden sijoittelulla ja materiaalivalinnoilla voi lisätä kodin turvallisuutta. Pyöreäkulmaiset, pehmeät ja korkeat kalusteet ovat hyviä valintoja. Rikkoutuvia esineitä kuten lasia ja peilejä ei kannata asettaa kulkureiteille. Lasipintoja on mahdollista saada turvalasina tai turvakalvolla päällystettynä. Portaissa kaatuminen voi olla vakavaa, joten portaita ja tasoeroja olisi hyvä välttää. Portaiden turvallisuutta voi lisätä liukumattoman maton tai liukuesteiden avulla. Ovien tulee olla ulospäin aukeavia tai liukuovia, jotta ne saadaan auki siinäkin tapauksessa, että sisällä oleva kaatuu ovea vasten.
Tapaturmista yleisimpiä ovat keittiössä ja kylpyhuoneessa saadut palovammat. Mikroaaltouuni on turvallinen vaihtoehto ruoan lämmittämiseen. Lieden käytön turvallisuutta voit lisätä käyttämällä ajastinta ja lieden takalevyjä. Käännä kattiloiden kahvat aina itsestäsi poispäin. Liesivahti sammuttaa virran liedestä, jos levy ylikuumenee tai palovaroitin hälyttää. Induktioliesi kuumentaa vain liedellä olevan kattilan, ja virta katkeaa heti, kun nostat kattilan liedeltä tai neste haihtuu kattilasta. Silikonisilla patakintailla saat napakan otteen kuumasta kattilasta. Kylpyhuoneessa palovammojen vaaraa voit vähentää erilaisin hanojen turva- ja automaattiominaisuuksin.
Älä unohda palovaroitinta. Se on lain mukaan pakollinen varuste jokaisessa asunnossa. Aseta vähintään yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliötä kohden asunnossa. Alkusammutusvälineet kuten käsisammutin ja sammutuspeite on hyvä hankkia jokaiseen kotiin.
Turvapuhelin on rannekkeessa tai kaulahihnassa oleva nappi, jota painamalla avautuu kaiutinpuhelu ennalta asetettuun numeroon. Turvapuhelimeen voidaan kytkeä erilaisia lisälaitteita kuten ovi-, palo-, liesi-, vuode- tai kaatumishälytin. Älyturvapuhelin tarkkailee käyttäjänsä elintoimintoja ja hälyttää automaattisesti apua, jos henkilö esimerkiksi jää tajuttomana tai liikkumattomana paikoilleen makaamaan tai kaatuu eikä pääse ylös.
Joskus kodissa on tarpeen tehdä turvallisuutta ja omatoimisuutta edistäviä korjauksia. Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöiden kustannuksia, mikäli hän vammansa tai sairautensa johdosta niitä välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunta voi antaa kotiin tai korvata itsenäistä pärjäämistä tukevia välineitä ja laitteita, kuten hälytyslaitteita. Vammaispalvelulain mukaisina muutostöinä voidaan esimerkiksi poistaa kynnyksiä, kiinnittää tukikaiteita tai muuttaa wc- ja peseytymistiloja turvallisiksi.
Taloudellista tukea asunnon muutostöihin voit hakea kunnan vammaispalvelusta. Omistusasunnon muutostöihin voi tietyin edellytyksin saada valtion rahoittamaa muutostyö- ja korjausavustusta, jota voit tiedustella kunnan asuntotoimistosta.
Yksilölliset palvelut ja tuki
Palvelujen ja tuen tarpeen määrä ja laatu ovat yksilöllisiä. Siinä missä toinen epilepsiaa sairastava ihminen tarvitsee asumiseensa ympärivuorokautista tukea, pystyy toinen sopivasti tuettuna elämään itsenäisemmin. Asumisratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja niihin vaikuttaa epilepsian lisäksi koko muu elämäntilanne.
Jos sairauden vuoksi tarvitset apua arkiselviytymiseen, erilaiset sosiaali- ja vammaispalvelut ovat tukenasi:
- kotihoito ja kotipalvelu, jos tarvitset sairauden vuoksi apua selviytyäksesi arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista (maksullinen palvelu)
- henkilökohtainen apu pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat toistuvasti ja välttämättä toisen henkilön apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista sekä esimerkiksi työstä ja harrastuksista
- omaishoidontuki perheenjäsentä tai muuta läheistä avustavalle henkilölle.
Palveluasumisella tarkoitetaan sopivan asunnon ja toimivien palvelujen muodostamaa kokonaisuutta. Palveluasumista järjestetään sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Se, mitä lakia sovelletaan ja miten palvelut järjestetään, riippuu yksilöllisestä tilanteesta kuten avuntarpeen määrästä. Palveluasumista voidaan järjestää omassa asunnossasi tai palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai muussa asumisyksikössä.
Lisätietoa
- Epilepsialiiton verkkosivuilta
- Kodin turvallisuuden tarkistuslista (linkki aukeaa uuteen ikkunaan), SPEK Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
- Kodin turvaopas (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)
- Vammaispalvelujen käsikirja (linkki aukeaa uuteen ikkunaan), THL
- Turvallinen asuminen ja epilepsia, ASPA-opas 2009