Niina Lähde tutkii vagushermostimulaatiohoidon vaikutuksia kognitiivisiin ongelmiin

Kognitiiviset ongelmat kuten toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden haasteet ovat vaikeaa epilepsiaa sairastavilla tavallisia. Tampereella työskentelevä neurologian erikoislääkäri Niina Lähde tutkii väitöstutkimuksessaan vagushermostimulaatiohoidon (VNS-hoidon) vaikutuksia juuri näihin ongelmiin. Samalla kehittyy ymmärrys siitä, mitkä potilasryhmät hyötyisivät VSN-hoidosta eniten.

Talvinen päivä on kääntymässä iltaan, kun tapaan neurologian erikoislääkäri Niina Lähteen Tampereen yliopistosairaalan uutuuttaan hohtavan päärakennuksen aulassa. Niina on luvannut kertoa Epilepsiatutkimussäätiön apurahan avulla tekemästään tutkimuksesta.

Esitelläänpä hieman: Niina Lähde valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 ja erikoistui neurologiaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Jos nimi kuulostaa tutulta, Niina on ollut mukana myös Epilepsialiiton nuorten sopeutumisvalmennuskurssilla. Lisäksi hän toimii varajäsenenä Vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon koordinaatioryhmässä.

Nykyisin Niina työskentelee epilepsiapolin vastuulääkärinä Tays:ssa. Työssään Niina näkee koko epilepsian kirjon.

– Usein tulee yllätyksenä, että epilepsia on paljon muutakin kuin kouristuskohtauksia. Kohtaukset voivat olla monenlaisia ja lisäksi epilepsiaa sairastavilla on usein kognitiivisia ongelmia sekä psykiatrisia liitännäissairauksia.

– Lääkitys on epilepsian hoitona ensisijainen. Lääkkeitä on nykyisin parikymmentä ja isolla osalla potilaista saadaan hyvä hoitovaste. Vaikka uusia lääkkeitä on tullut markkinoille, kaikki eivät saa lääkityksestä apua. Lääkityksellä voi olla myös haittavaikutuksia.

– Epilepsian hoidossa on tapahtunut huimaa kehitystä, jos verrataan esimerkiksi Parkinsonin tautiin tai muistisairauksiin. Erityisesti vaikeaa epilepsiaa sairastavilla pitkäkestoisen lääkehoidon haitat voivat olla eräs suurimmista elämänlaatua heikentävistä tekijöistä. Aina pyritään siihen, että hoitotilanne olisi hyvä ja lääkekuorma kohtuullinen, mutta silti noin 30 % epilepsiaa sairastavista ei saa riittävää apua lääkehoidosta.

Niina puhuu kokemuksesta. Hänen vastaanotollaan potilaat usein kertovat kognitiivisista ongelmista tai ongelmat näkyvät siinä, ettei esimerkiksi opiskelut etene tai töissä on vaikeuksia. Toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ongelmat ovat vaikeaa epilepsiaa sairastavilla hyvin yleisiä, ja niiden taustalla on monia tekijöitä, joista yhtenä tekijänä epilepsialääkkeet.

– Mitä suurempi lääkekuorma, sitä todennäköisemmin tulee kognitiivisia haasteita.

EpiTrack-testeillä uudenlaista tutkimusta

VNS-hoitoa voidaan hyödyntää vaikean epilepsian hoidossa erityisesti silloin, jos epilepsiakirurgia ei tule kysymykseen tai jos kirurgiasta ei ole ollut riittävästi hyötyä. VNS vaikuttaa potilaaseen eri tavalla kuin lääkkeet: siinä missä lääkkeet väsyttävät, VNS voi piristää. Tampereella VNS-hoidossa ollaan muuta Suomea edellä, joten aihe valikoitui kuin luonnostaan Niinan tutkimusaiheeksi.

Niina alkoi tehdä väitöskirjaa vuonna 2019. Niinan tutkimuksen otsikko on Vagushermon stimulaatiohoidon (VNS) kognitiivisia vasteita säätelevät tekijät vaikeaa epilepsiaa sairastavilla potilailla.

– Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten VNS-hoito vaikuttaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien potilaiden toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen sekä spesifien hermoverkkojen toimintaan.

Tutkimuksessa on käytetty EpiTrack-tutkimusta. Se on seulontatesti, joka on kehitetty havaitsemaan epilepsiaan ja epilepsialääkitykseen liittyviä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia epilepsiapotilailla. Sitä voidaan hyvin hyödyntää kliinisessä työssä, sillä sen tekeminen kestää noin 15 minuuttia ja sen tekee hoitaja. EpiTrack sisältää kuusi neuropsykologista testiä. Tampereella EpiTrack-testejä tehdään neuromodulaatiopotilaille (VNS ja DBS) sekä vaikeaa epilepsiaa sairastaville lääkevaihdosten yhteydessä.

– VNS-hoidon vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin on herättänyt maailmalla kiinnostusta viime vuosina, mutta kliinisiä tutkimuksia ei ole edelleenkään kovin montaa. Tietääkseni tutkimusta ei juurikaan ole. En ole kuullut, että EpiTrack-testiä olisi käytetty tällä tavoin tutkimaan VNS-hoitoa saavien potilaiden toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta.

Tutkimuksessa on selvinnyt, että toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus voivat parantua vaikeaa epilepsiaa sairastavilla potilailla VNS-hoidon aikana. VNS-hoidosta vaikuttavat hyötyvän kognitiivisesti erityisesti epilepsiapotilaat, joilla on masennus tai jotka käyttävät vähemmän kuin kolmea epilepsialääkettä.

VNS-hoito on myös hyvin kallista. Siksi yksi tutkimustavoite onkin kyetä paremmin kohdistamaan hoito niille potilasryhmille, jotka hyötyvät siitä eniten.

Apuraha mahdollisti tutkimusvapaan

Kun kysyn, mikä tutkimuksessa on vaikeinta, vastaus on valmiina: ajanpuute.

– Tutkimus vaatii aikaa ja siksi sen yhdistäminen päivätyön, päivystysten ja perhe-elämän kanssa on vaativaa. Kyllä täytyy olla myös vapaa-aikaa ja harrastuksia. Jos koettaisi tehdä väitöstutkimusta kaiken muun ohessa, aikaa menisi ehkä jopa tuplaten sen, mitä nyt on mennyt. Ei tunnu mielekkäältä, että väitösprojekti kestäisi vuosikymmenen, Niina miettii.

Siksi ohjaajat kehottivat Niinaa hakemaan Epilepsiatutkimussäätiön apurahaa (linkki aukeaa uuteen ikkunaan). Niina on saanut nyt apurahan kahdesti, vuosina 2021 ja 2023. Kolmatta kertaa apurahaa ei voi enää saada.

– Apuraha mahdollistaa tutkimusvapaan, jolloin voi kokonaan keskittyä tutkimukseen. Meillä siinä ollaan onneksi joustavia ja vapaata kyllä saa, Niina kertoo.

Mutta tutkimustyö ei ole vain yksin puurtamista. Niina kiitteleekin ryhmältä saamaansa tukea. Iso sairaala takaa myös sen, että tutkittavaa riittää.

– Tottahan olen osana tohtoriopintojani käynyt tilastotieteen kurssin, mutta on silti ihanaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan voi luottaa ammattinsa osaavan biostatistikon osaamiseen.

– En viihtyisi labratutkijana, se ei ole minun juttuni. Sen sijaan kliinisen tutkijan työ on kiinnostavaa.

Haastatteluhetkellä Niinalla on kaksi artikkelia valmiina ja kolmas on arvioitavana. Maali eli väitös häämöttää tämän vuoden syksyllä.

Mitä ohjeita antaisit nuorille epilepsiatutkijoille?

– Kolme asiaa: ensinnäkin valitse itseäsi aidosti kiinnostava aihe. Mieti, onko sinulla aikaa panostaa tutkimukseen. Kolmanneksi: hanki hyvät ohjaajat, Niina luettelee.

– Professori Jukka Peltola on innostava persoona. Hän sai innostumaan tutkimuksesta. Epilepsiatutkimus on todella mielenkiintoista, mutta myös vaikeaa. Mitä enemmän työn ja tutkimuksen myötä saa kokemusta, sitä kiinnostavammaksi se käy, mutta toisaalta tiedon lisääntyminen lisää myös tietämättömyyden rantaa, Niina miettii.